Varusmiehenä Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoissa

Puolustusvoimat
erikoisrajajääkäritnh90
Erikoisrajajääkäreitä harjoittelemassa NH90-helikopterin kanssa.
Paavo Airo

Kun nuori miettii varusmiespalvelukseen astumista, ei mieleen välttämättä ensimmäisenä tule, että sen voisi suorittaa Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoissa. Reservin luutnantti Juho Ohtonen, 28, päätyi erikoisrajajääkäriksi sattumien kautta. Ennen varusmiespalvelusta hänen isänsä kehotti hakemaan joihinkin erikoisempiin tehtäviin, jolloin Ohtonen löysi vaihtoehdoiksi laskuvarjojääkärit ja erikoisrajajääkärit. Jälkimmäinen näistä oli vasta perustettu silloin. Palvelukseen hyväksytty Ohtonen olikin ensimmäisiä sen suorittaneita vuosina 2008–2009.

– Ajattelin, että kuten laskuvarjojääkärit, erikoisrajajääkäritkin ovat varmaan aika kovia ukkoja. Kävin Utissa tekemässä laskuvarjojääkärien testit ja hain myös erikoisrajajääkäriksi. Samat fyysiset testit kävivät molempiin, mutta ”palikkatestit”, haastattelut ja muut tein vielä uudelleen Immolassa, Ohtonen muistelee.

Varsinkin koulutuksen alku oli suuri muutos aiempaan arkeen. Osa joukosta putosi pelistä palveluksen alussa.

– Koko ajan tuli uutta. Välillä sitä mietti, että mitähän seuraavakin viikko tuo tullessaan. Koko ajan harjoituksia, ei paljoa kasarmilla oltu. Ei ikinä oikein tiennyt, mitä meille keksitään. Mutta loppua kohden tuntui, että helpottui, kun touhuun tottui.

Koulutukseen kuului paljon pitkiä marsseja, joka on olennainen osa sissi- ja tiedustelutehtäviä. Miehet marssivat harjoitusten sisällä, ja lisäksi oli varsinaisia marssiharjoituksia.

– Jos mentiin ampumaharjoitukseen, siirtyminen oli pyörällä eikä bussilla, ja matkahan oli 50 kilometriä. Talvella tätä ei tietysti ollut, kun ei voinut pyöräillä. Kasarmeilla oli joka aamu jumpat eli vaikka juostiin uimaan tai juostiin pelkästään. Rinkan kanssa siirtymistä koulutuksessa oli paljon.




 

Henkinen kasvu merkittävää

Ohtonen oli ennen inttiä urheillut paljon. Hän oli muun muassa pelannut jalkapalloa ja aloittanut thainyrkkeilyn. Noin 190-senttinen ja muutenkin isokokoinen Ohtonen oli valmistautunut fyysisiin testeihin esimerkiksi tekemällä reppujuoksua painojen kanssa pururadalla. Itse palveluksen aikana Ohtonen koki erityisesti pitkän matkan kestävyytensä parantuneen, mutta muuten kunto ei niinkään muuttunut.

Olennainen kehitys tapahtui henkisellä puolella.

– Palveluksen jälkeen uskalsin lähteä ottelemaan thainyrkkeilyssä. Sain sieltä tosi paljon itseluottamusta. Luulen, että koulutuksesta oli apua thainyrkkeilyssä.

Vuonna 2014 Ohtonen voitti thainyrkkeilyn Euroopan mestaruuden 86-kiloisten sarjassa. Sittemmin hän on jättäytynyt pois kilpailuista ja keskittynyt ulkomailla muun muassa työntekoon ja opiskeluun.

 

Salaista touhua

Yle näytti muutama vuosi sitten televisiossa sarjan erikoisrajajääkärien koulutuksesta. Sitä Ohtonen seurasi mielenkiinnolla ja yllättyi jopa tietyistä asioista, joita sai näyttää katsojille. Ainakin koulutuksen alkuvuosina touhu oli hyvinkin salaista ja varusmiehille painotettiin, että junan ravintolavaunussa ei saisi puhua asioista, kouluttajien nimistä lähtien.

– Sanottiin, että ei kerrota harjoitusten luonteesta, välineistä sun muusta. Ei siis kuvia Facebookiin hienoista vehkeistä, taktiikoista ja niin edelleen. Välillä itsekin mietin joistain asioista, että tätä ei varmaan kannattaisi ulkopuoliselle näyttää. Omalla järjellä tietysti päätämme, mitä kannattaa puhua.

Ohtonen kertoo, että RUK:ssa esimerkiksi tehtävänjaossa erikoisrajajääkärit laitettiin omaan tilaansa. Siihen aikaan hekin kävivät RUK:n Haminassa. Nykyään se käydään yhteistyössä Utin jääkärirykmentin johtamalla RUK:n erikoisjoukkolinjalla. Koulutus on pääosin Utissa, mutta osittain myös omassa yksikössä eli Immolassa.

 

Neljäsosa RUK:hon

Kaikki erikoisrajajääkärit saavat vähintään aliupseerin koulutuksen. Noin neljännes koulutetaan reserviupseereiksi. Palvelus kestää 347 vuorokautta.

Kaikille yhteisen Imatran Immolassa annettavan, monipuolisen koulutuksen lisäksi erikoisrajajääkäri saa syventyvän koulutuksen pioneeri-, lääkintä-, viesti- tai tukiasekurssilla.

Valintakokeet järjestetään vuosittain tammikuussa. Kokeisiin voi hakea 6. joulukuuta mennessä.

Tehtäviin haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti tasapainoisia ja kestäviä henkilöitä. Palvelukseen astuu vuosittain yksi saapumiserä heinäkuussa.

Ohtosen mielestä parasta koulutuksessa oli sen monipuolisuus.

– Se oli niin monipuolinen vuosi, että ei kovin monella varusmiehellä ole tuollaista. Se, että oltiin aika pienessä poppoossa, oli hienoa. Tuli aika hyviä kavereita, mihin varmasti vaikutti se, että siellä ei ollut ketään muita kuin me.


Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 7/2017.


Lue myös:

18.10.2017 MPK pyrkii tarjoamaan koulutusta kaikille Rajavartiolaitoksen reserviläisille


Jaa tämä sivu