Talvisodan sytyttyä Kreikassa syntyi kansanliike ”pohjoisen
sankarikansan” Suomen auttamiseksi.
Kreikassa arvostettiin korkealle suomalaissyntyinen August Maximilian Myhrberg, joka oli
taistellut eturivissä Kreikan vapaussodassa Ottomaanien valtakuntaa vastaan
1820-luvulla.
Raahessa syntynyt Myhrberg oli Ruotsissa tykistöupseerin
tutkinnon suorittanut sotilas, joka tuli tunnetuksi seikkailuistaan
vapaustaistelijana eri puolilla Eurooppaa 1800-luvun alkupuolella.
Espanjan sisällissodasta Myhrberg purjehti vuonna 1823
Kreikkaan ja liittyi vapaustaistelijoihin. Itsenäistyneessä Kreikassa hänet
nimitettiin maan silloisen pääkaupungin Nauplionin Palamideen linnoituksen
päälliköksi. Kreikka myönsi Myhrbergille maatilan, eläkkeen ja teki hänestä
Vapahtajan ritarikunnan komentajan. Myhrberg ei jäänyt Kreikkaan, vaan riensi
Puolaan, jossa oli alkanut kansannousu venäläisiä vallanpitäjiä vastaan.
Kreikassa muistettiin
myös suomalaissyntyinen John William
Nylander, joka osallistui vapaaehtoisena vuonna 1897 käytyyn Thessalian
sotaan turkkilaisia vastaan.
Kreikka myös tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisten
joukossa tammikuussa 1918.
Joulukuun alussa 1939 Pireuksen Suomen pääkonsulinvirastoon
alkoi saapua raha-avustuksia ja vapaaehtoistarjokkaita. Vapaaehtoisia
ilmoittautui lähes sata. Useita lentäjiä oli lähtövalmiina, kun tieto Moskovan
rauhasta tuli.
Neuvostoliitossa asuvaan suureen kreikkalaisvähemmistöön
viitaten Kreikan hallitus kuitenkin ilmoitti, ettei se pidä suotavana
vapaaehtoisten lähettämistä. Avustustoiminnasta ei siksi voitu kertoa
sanomalehdissä, eikä julkisia tilaisuuksia voitu järjestää.
Viranomaisten hiljainen suostumus oli kuitenkin olemassa.
Käytännössä rahankeräys Suomen hyväksi suoritettiin Kreikan urheilujärjestöjen
keskusliiton nimissä. Tuhannet ihmiset merkitsivät avustuksia keräyslistoihin.
Pireuksen pääkonsulinvirasto sai esimerkiksi 1 200 laatikkoa
appelsiineja Palestiinasta. Tavaralahjoituksina lähetettiin Suomeen muun muassa
kaksi miljoonaa kappaletta savukkeita, viiniä, viikunoita ja rusinoita.
Ensimmäisen rahalahjoituksen määrä Suomen huollolle nousi
runsaaseen 47 200 puntaan. Rahaa lahjoitettiin myös Suomen Punaiselle Ristille.
Pääkonsulinviraston vuosikertomuksessa 1940 korostettiin, että
”taloudellisesta lamasta, yleisestä työttömyydestä ja vaikeista olosuhteista
huolimatta ihmiset vastasivat keräyspyyntöihin ja mielellään antoivat osuutensa
Suomen hyväksi”.
Lue myös: 28.11.2019 ”Kirjava joukko myöhästyi talvisodasta – ulkomaalaisten vapaaehtoisten joukossa oli silmäpuolia ja puujalkaisia”
Juttusarjan lähteet: Justin Brooke: Talvisodan kanarialinnut – brittivapaaehtoiset Suomessa 1940-41, Lauri Haataja: Kun kansa kokosi itsensä, Kira Kaurinkoski: Kreikka ja Suomen talvisota. Kreikkalaisten sotakirjeenvaihtajien uutissanomat, Svenska frivilliga i Finland 1939-44. Talvisodan historia osa 4, Talvisodan pikkujättiläinen.
