Rakuunoilla viimeinen vala Lappeenrannassa

Heta Toiskallio / Puolustusvoimat
IMG_7183
Viimeiset rakuunat vannoivat sotilasvalan sateisessa Lappeenrannassa torstaina.
Paavo Airo Lappeenranta

Lappeenrannassa vietetään torstaina historiallista valapäivää. Koska rakuunaeskadroona lakkautetaan, on kyseessä rakuunojen ja samalla koko Suomen perinteikkään ratsuväen viimeinen sotilasvala – ainakin toistaiseksi. Rakuunakillan puheenjohtaja Janne Kurkinen ei usko rakuunojen tai ylipäätään ratsuväen koulutuksen päättyvän lopullisesti tähän. Kurkinen muistuttaa, että Suomessa on ollut rakuunoja yli sadan vuoden ajan. Kurkisen mukaan Rakuunakillalla ei ole ”mitään syytä pelätä, etteivätkö rakuunat tulisi vielä takaisin”.

– Lakkautuksia on nähty vuosien saatossa paljon. Nyt Suomessa säästösyistä ajetaan yksi keskeinen osasto alas. Uskon, että vielä huomataan, ettei se ole PR-mielessä hyvä ratkaisu. Maailmalla ratsuväki on arvostettua ja sen tunnuksia kannetaan erittäin ylpeinä. Kun mennään eteenpäin ja Puolustusvoimat perustaa uusia erikoisjoukkoja, voi nimeäminen rakuunoiksi osoittautua luontevaksi, Kurkinen sanoo.

Yksi hyvä esimerkki ratsuväen arvostuksesta maailmalla on Yhdysvaltain armeijan ratsuväki. Kun Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen 2. ratsuväkirykmentin joukot kesällä osallistuivat Suomessa Arrow 16 -harjoitukseen, herätti heidän moottoroitu kalustonsa suurta kiinnostusta Suomen mediassa. Strykereilla Niinisaloon saapuneet joukot kantoivat ylpeydellä ratsuväelle ominaisia stetsonejaan. Ansioituneilla ratsuväen sotilailla saattoi nähdä hevosiin viittaavat kannukset kengissä. Hopeiset kannukset voi saada menestymällä sotilasurallaan ja kultaiset voi ansaita taistelussa.

Toivonen ja Gventer
Suomen maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen ja Yhdysvaltain ratsuväen everstiluutnantti Steven Gventer tapasivat tänä kesänä Arrow 16 -harjoituksessa Niinisalossa. Gventerillä oli päässään ratsuväen oma stetson. Kuva: Marjut Kriikku


Perinneasuja ja hevosia Lappeenrannan valapäivässä

Rakuunakilta osallistuu torstain valapäivään näkyvästi. Paikalla on rakuunoja perinneasuissa ja kilta tuo Rakuunapataljoonan lipun paraatin, kuinkas muuten kuin ratsain. Varusmiehille on erityistä ohjelmaa killan tallilla. Rakuunojen historiaa tuodaan tutuksi.

– Kilta on aina ollut vahvasti varusmiesten toiminnassa mukana. Esimerkiksi järjestämämme perinneillat ovat olleet oikein suosittuja. Kilta tulee näkymään varusmiesten kuvioissa jatkossakin, vaikka rakuunoja ei reserviin kouluteta, Kurkinen sanoo.

– Meillä on suru siitä, että enää ei tule rakuunoja, mutta killan toimintaan eskadroonan lakkautus ei vaikuta. Tappiomielialaa ei ole. Killalla on noin 500 jäsentä ja uusia tulee koko ajan.


IMG_7287
Lappeenrannassa nähtiin Rakuunakillan ratsuja torstain valapäivän yhteydessä. Kuva: Heta Toiskallio / Puolustusvoimat

Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa ratsastusta, matkailua ja muuta hauskanpitoa. Kansainvälistä yhteistyötä on etenkin Ruotsin suuntaan, mutta myös muualle Eurooppaan. Arrow 16:n aikaan kilta vietti aikaa yhdessä yhdysvaltalaisten ratsuväen sotilaiden kanssa. Kurkisen mukaan tällainen tutustuminen ulkomaalaisiin sotilaisiin kiinnostaa etenkin nuorempaa jäsenistöä. Killan jäsenten keski-ikä on Kurkisen mukaan hieman yli 40. Kaikki jäsenet eivät ole koskaan palvelleet ratsuväessä, vaan heidät on tuonut kiltaan yleinen kiinnostus ratsuväkeä kohtaan.

Maasotakoulun johto on luvannut huolehtia rakuunaperinteiden säilymisestä ja näkymisestä Suomessa. Rakuunaeskadroona on kuulunut vuosia Maasotakoulun alaisuuteen. Kurkinen uskoo yhteistyön Puolustusvoimien kanssa sujuvan jatkossakin hyvin.

– En näe, miksi perinteiden vaaliminen olisi vaarassa. Maasotakoulun kanssa meillä on ollut hyvä symbioosi, kun olemme saaneet sieltä tukea ja heidän velvoitteensa huolehtia perinteistä on täyttynyt kiltamme avulla.

Killan hevoset partioivat jatkossakin Lappeenrannan keskustassa matkailunähtävyytenä, Kurkinen kertoo. Vaikka rakuunoja ei enää kouluteta reserviin, niin sentään jotain rakuunoihin viittaavaa jää vielä Puolustusvoimiin. Rakuunasoittokunta jatkaa toimintaansa Maasotakoulun yhteydessä.

 

Lahdessa toimi Ratsujääkäripataljoona vielä vuoteen 2014 asti

Puolustusvoimat luopui hevosten käytöstä Maavoimissa jo pian toisen maailmansodan jälkeen. Silti Lahden Hennalassa oli vielä 2010-luvun alkuun saakka Hämeen Ratsujääkäripataljoona, joka koulutti ratsumiehiä. Hämeen Rykmentti, johon HÄMRJP kuului, lakkautettiin vuonna 2014. Lappeenrannan Rakuunaeskadroona jäi viimeiseksi ratsuväen yksiköksi. Rakuunaeskadroona piti alun perin siirtää Haminaan vuonna 2018. Yksikön toiminta päätettiin kuitenkin lakkauttaa kokonaan. Maasotakoulun johtaja, eversti Asko Muhonen perusteli maaliskuussa ratkaisua Reserviläiselle varusmiesten ja -naisten määrällä.

– Eskadroona häviää, koska varusmiehiä ja -naisia ei ole riittävästi. Siksi on järkevää keskittää heidät koulutettavaksi Lappeenrannasta Haminaan. On tämä ollut murheena. Pidimme palavereja ratsuväen yhdistysten ja paikallisten kanssa. Mietimme kyllä vaihtoehtoja, mutta tämä ratkaisu oli järkevin, Muhonen sanoi tuolloin.

Suomi itsenäistyi vasta 99 vuotta sitten, mutta suomalaiset ratsuväen sotilaat on tunnettu ympäri Eurooppaa jo satojen vuosien ajan. Erityisesti suomalaiset ratsumiehet tulivat tunnetuiksi Kolmikymmenvuotisen sodan taisteluista, joissa saivat nimen Hakkapeliitat. Ruotsin sotaväessä taistelleet suomalaiset käyttivät legendaarista huutoa ”Hakkaa päälle!”, josta nimitys Hakkapeliitat muodostui. Hakkapeliittojen suurimmat taistelut sodassa käytiin 1630- ja 1640-luvuilla. Suomalaisen ratsuväen historian katsotaan alkaneeksi vuonna 1555, kun kuningas Kustaa Vaasa perusti Suomeen ratsuväkilipuston. 

 

Aiemmin aiheesta kirjoitettua: ”Ratsuväen koulutus loppuu Suomessa”


Jaa tämä sivu