Lappeenrannassa vietetään torstaina historiallista valapäivää.
Koska rakuunaeskadroona lakkautetaan, on kyseessä rakuunojen ja samalla koko Suomen
perinteikkään ratsuväen viimeinen sotilasvala – ainakin toistaiseksi. Rakuunakillan
puheenjohtaja Janne Kurkinen ei usko
rakuunojen tai ylipäätään ratsuväen koulutuksen päättyvän lopullisesti tähän.
Kurkinen muistuttaa, että Suomessa on ollut rakuunoja yli sadan vuoden ajan. Kurkisen mukaan Rakuunakillalla ei
ole ”mitään syytä pelätä, etteivätkö rakuunat tulisi vielä takaisin”.
– Lakkautuksia on nähty vuosien saatossa paljon.
Nyt Suomessa säästösyistä ajetaan yksi keskeinen osasto alas. Uskon, että vielä
huomataan, ettei se ole PR-mielessä hyvä ratkaisu. Maailmalla ratsuväki on
arvostettua ja sen tunnuksia kannetaan erittäin ylpeinä. Kun mennään eteenpäin
ja Puolustusvoimat perustaa uusia erikoisjoukkoja, voi nimeäminen rakuunoiksi
osoittautua luontevaksi, Kurkinen sanoo.
Yksi hyvä esimerkki ratsuväen arvostuksesta maailmalla on
Yhdysvaltain armeijan ratsuväki. Kun Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen 2.
ratsuväkirykmentin joukot kesällä osallistuivat Suomessa Arrow 16
-harjoitukseen, herätti heidän moottoroitu kalustonsa suurta kiinnostusta
Suomen mediassa. Strykereilla Niinisaloon saapuneet joukot kantoivat ylpeydellä
ratsuväelle ominaisia stetsonejaan. Ansioituneilla ratsuväen sotilailla saattoi
nähdä hevosiin viittaavat kannukset kengissä. Hopeiset kannukset voi saada menestymällä sotilasurallaan ja kultaiset voi ansaita taistelussa.
Perinneasuja ja
hevosia Lappeenrannan valapäivässä
Rakuunakilta osallistuu torstain valapäivään näkyvästi.
Paikalla on rakuunoja perinneasuissa ja kilta tuo Rakuunapataljoonan lipun
paraatin, kuinkas muuten kuin ratsain. Varusmiehille on erityistä ohjelmaa
killan tallilla. Rakuunojen historiaa tuodaan tutuksi.
– Kilta on aina ollut vahvasti varusmiesten
toiminnassa mukana. Esimerkiksi järjestämämme perinneillat ovat olleet oikein
suosittuja. Kilta tulee näkymään varusmiesten kuvioissa jatkossakin, vaikka rakuunoja
ei reserviin kouluteta, Kurkinen sanoo.
– Meillä on suru siitä, että enää ei tule
rakuunoja, mutta killan toimintaan eskadroonan lakkautus ei vaikuta. Tappiomielialaa
ei ole. Killalla on noin 500 jäsentä ja uusia tulee koko ajan.
Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa ratsastusta,
matkailua ja muuta hauskanpitoa. Kansainvälistä yhteistyötä on etenkin Ruotsin
suuntaan, mutta myös muualle Eurooppaan. Arrow 16:n aikaan kilta vietti aikaa
yhdessä yhdysvaltalaisten ratsuväen sotilaiden kanssa. Kurkisen mukaan
tällainen tutustuminen ulkomaalaisiin sotilaisiin kiinnostaa etenkin nuorempaa
jäsenistöä. Killan jäsenten keski-ikä on Kurkisen mukaan hieman yli 40. Kaikki
jäsenet eivät ole koskaan palvelleet ratsuväessä, vaan heidät on tuonut kiltaan
yleinen kiinnostus ratsuväkeä kohtaan.
Maasotakoulun johto on luvannut huolehtia rakuunaperinteiden
säilymisestä ja näkymisestä Suomessa. Rakuunaeskadroona on kuulunut vuosia Maasotakoulun alaisuuteen. Kurkinen uskoo yhteistyön
Puolustusvoimien kanssa sujuvan jatkossakin hyvin.
– En näe, miksi perinteiden vaaliminen olisi
vaarassa. Maasotakoulun kanssa meillä on ollut hyvä symbioosi, kun olemme
saaneet sieltä tukea ja heidän velvoitteensa huolehtia perinteistä on täyttynyt
kiltamme avulla.
Killan hevoset partioivat jatkossakin Lappeenrannan
keskustassa matkailunähtävyytenä, Kurkinen kertoo. Vaikka
rakuunoja ei enää kouluteta reserviin, niin sentään jotain rakuunoihin
viittaavaa jää vielä Puolustusvoimiin. Rakuunasoittokunta jatkaa toimintaansa
Maasotakoulun yhteydessä.
Lahdessa toimi
Ratsujääkäripataljoona vielä vuoteen 2014 asti
Puolustusvoimat luopui hevosten käytöstä Maavoimissa jo pian
toisen maailmansodan jälkeen. Silti Lahden Hennalassa oli vielä 2010-luvun
alkuun saakka Hämeen Ratsujääkäripataljoona, joka koulutti ratsumiehiä. Hämeen
Rykmentti, johon HÄMRJP kuului, lakkautettiin vuonna 2014. Lappeenrannan Rakuunaeskadroona
jäi viimeiseksi ratsuväen yksiköksi. Rakuunaeskadroona piti alun perin siirtää
Haminaan vuonna 2018. Yksikön toiminta päätettiin kuitenkin lakkauttaa
kokonaan. Maasotakoulun johtaja, eversti Asko
Muhonen perusteli maaliskuussa ratkaisua Reserviläiselle varusmiesten ja -naisten
määrällä.
– Eskadroona häviää,
koska varusmiehiä ja -naisia ei ole riittävästi. Siksi on järkevää keskittää
heidät koulutettavaksi Lappeenrannasta Haminaan. On tämä ollut murheena.
Pidimme palavereja ratsuväen yhdistysten ja paikallisten kanssa. Mietimme kyllä
vaihtoehtoja, mutta tämä ratkaisu oli järkevin, Muhonen sanoi tuolloin.
Suomi itsenäistyi vasta 99 vuotta sitten, mutta suomalaiset
ratsuväen sotilaat on tunnettu ympäri Eurooppaa jo satojen vuosien ajan. Erityisesti
suomalaiset ratsumiehet tulivat tunnetuiksi Kolmikymmenvuotisen sodan
taisteluista, joissa saivat nimen Hakkapeliitat. Ruotsin sotaväessä taistelleet
suomalaiset käyttivät legendaarista huutoa ”Hakkaa päälle!”, josta nimitys
Hakkapeliitat muodostui. Hakkapeliittojen suurimmat taistelut sodassa käytiin
1630- ja 1640-luvuilla. Suomalaisen ratsuväen historian katsotaan alkaneeksi vuonna 1555, kun kuningas Kustaa Vaasa perusti Suomeen ratsuväkilipuston.
Aiemmin aiheesta kirjoitettua: ”Ratsuväen koulutus loppuu Suomessa”
