Reservin kertausharjoitukset olivat koronapandemian vuoksi maaliskuun puolivälistä heinäkuun loppuun lähes täysin pysähdyksissä. Puolustusvoimain komentajan kenraali Timo Kivisen arvion mukaan noin 2 000 reserviläistä on jäänyt kouluttamatta tänä vuonna kertausharjoitusten peruutusten vuoksi.
Elokuun alusta alkaen kertausharjoituksia ja Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia on voitu järjestää jälleen suunnitellusti.
– Tämän hetken näkymä on, että loppuvuonna pystymme ainakin pääosin toteuttamaan aiemmin suunnitellut kertausharjoitukset. Se riippuu tietenkin siitäkin, miten koronatilanne alueellisesti kehittyy, Reservin ampumamestaruuskisoja Hollolan Hälvälään seuraamaan tullut Kivinen kertoo.
– Jos tavoite oli kouluttaa tänä vuonna kertausharjoituksissa reilut 19 000 reserviläistä, sanoisin, että jos pääsemme reippaasti yli 15 000:n, se on näissä oloissa ihan hyvä suoritus.
On mahdollista, että jos korona estää joukkojen kertausharjoituksen pitämisen jossain päin Suomea, osa joukosta voidaan kuitenkin käskeä tehtäväkohtaisiin tai runkohenkilöstön harjoituksiin.
Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa oli tavoitteena kouluttaa tänä vuonna 12 000 reserviläistä. Myös siitä tavoitteesta tullaan jäämään tänä vuonna jonkin verran.
– Teemme kaikkemme, että voimme näissä oloissa järjestää reservin koulutusta turvallisesti. Reserviläisillekin koulutusta annetaan samoilla pelisäännöillä kuin varusmiehille.
Kivisen mukaan niin kauan kuin ei ole kattavaa koronarokotetta, pandemia vaikuttaa koko ajan jollain tavalla Puolustusvoimien tekemiseen.
– Lähtökohta on, että ensi vuodelle tehdään normaaliolojen harjoitussuunnitelma ja katsotaan, mahtuuko mukaan ainakin osittain sellaisia harjoituksia, jotka tänä vuonna peruttiin.
Reservin ampumamestaruuskisat kahdella paikkakunnalla
Hollolan Hälvälässä ja Kouvolan Tyrrissä kilpaillaan tämän viikonlopun ajan reservin ampumamestaruuksista. Kivinen tapasi vapaaehtoisen maanpuolustuskentän toimijoita tapahtumassa.
– Reservin toimintakyky on keskeinen Suomen puolustusjärjestelmässä. On hienoa, että yksittäisen sotilaan tärkeintä taitoa eli ampumataitoa halutaan ylläpitää vapaaehtoispohjaisesti. Sen ylläpito ja kehittäminen vaatii töitä, Kivinen totesi.
