Puolustusvoimat päätti tänä vuonna, etteivät varusmiehet osallistu Sotiemme Veteraanit -keräykseen koronapandemian vuoksi. Tällä hetkellä sotiemme veteraaneja on elossa noin 6 500, ja lisäksi veteraanien leskiä ja puolisoja, eli sotiemme naisia, on elossa 14 000–15 000. Keski-ikä on lähes 95 vuotta.
Sotiemme Veteraanit -keräyksen piiriin kuuluvat järjestöt ovat Rintamaveteraaniliitto, Suomen sotaveteraaniliitto, Sotainvalidien Veljesliitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto. Keräysvaroista voi hakea avustusta kuka tahansa, jolla on veteraanitunnus.
Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen järjestävän Veteraanivastuu ry:n varainhankintapäällikkö Pia Mikkonen, kuinka isot tulonmenetykset ovat?
Vuosittainen keräystuotto on ollut hieman yli kaksi miljoonaa euroa, josta Puolustusvoimien keräämä osuus on ollut 700 000–800 000 euroa. Tämän vuoden keräyspotin osalta puhutaan siis satojen tuhansien eurojen tuottojen menetyksestä.
Millaisia vaikutuksia tästä veteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen koituu?
Joudumme katsomaan entistä tarkemmin sitä, että vain pienituloisimmat ja heikoimmin kotonaan pärjäävät veteraanit, puolisot ja lesket sekä sotalesket voivat saada avustusta. Tuntuu surulliselta, ettemme pysty auttamaan heitä tässä vaiheessa, kun he eniten apuamme tarvitsisivat.
Mistä lähtien Puolustusvoimat on ollut keräyksen yhteistyökumppani?
Veteraanijärjestöjen yhteinen Sotiemme veteraanit -keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, mutta varusmiehet ovat osallistuneet järjestökohtaisiin keräyksiin sitä ennen vuosikymmenien ajan. Puolustusvoimat on luvannut auttaa meitä niin kauan kuin veteraanit, puolisot ja lesket apua tarvitsevat. Toivottavasti varusmiehet pääsisivät kerääjiksi ensi keväänä tai syksynä.
Mihin eri tarkoituksiin keräysvaroja on käytetty ja käytetään?
Nykypäivän veteraanit hakevat avustusta esimerkiksi lääke- ja ruokakuluihin sekä kuulolaitteiden ja silmälasien hankintaan. Veteraanijärjestöjen paikallisosastot käyttävät varoja kokoontumisten, kuten joululounaiden, järjestämiseen. Ennen puhuttiin virkistyksestä, tänä päivänä käytetään termiä yksinäisyyden lievittäminen.
Aiemmin keräysvaroja käytettiin kaiteiden asentamiseen tai kynnysten poistamiseen, jotta veteraanit pystyisivät elämään mahdollisimman pitkään kotona. Ennen varoilla kustannettiin myös kuntoutusta, mikä on siirtynyt yhteiskunnan hoidettavaksi.
Onko koronapandemia vaikuttanut muuten veteraanijärjestöjen toimintaan?
Paikallisyhdistykset eivät voi pitää veteraaneille tilaisuuksia, jotka ovat toimineet yksinäisyyden lievittäjinä. Muutenkin heidän on ollut hankalaa lähteä kotoaan pois. Korona-aikana on viritetty sellaista palvelua, että ammattihenkilö menee veteraanin luokse viettämään aikaa tai ulkoiluttamaan. Tapaamisissa vierailevat noudattavat korona-ajan toimintatapoja, ja he ovat varustautuneet kasvosuojaimin.
Mitä muita tapoja suomalaisilla on auttaa sotiemme veteraaneja kuin osallistumalla lipaskeräykseen?
Veteraanit.fi-sivustolla esitellään kaikki tavat osallistua keräykseen, kuten puhelinsoitto tai korttimaksu. Nämä lahjoitustavat eivät korvaa lipaskeräystä, sillä se on näkyvä muistutus siitä, että sota-ajan sukupolvea on yhä elossa.
Nälkäpäivä-keräys on toteutettu lipaskeräyksenä koronasta huolimatta. Voitaisiinko esimerkiksi reserviläisiä käyttää vapaaehtoisina Sotiemme veteraanit -kerääjinä?
Yritämme tehdä kaikkemme, jottei tulonmenetys kasvaisi liian suureksi. Parissa paikassa Suomessa reserviläisyhdistykset ovatkin jo keränneet varoja veteraanien hyväksi. Kehitämme parhaillaan uutta keräystapaa, johon tarvitsemme ja pyydämme myöhemmin kaikkien apua.
