Saaristomerellä koettiin elokuussa historiallisia hetkiä, kun Hamina-luokan peruskorjattu ohjusvene Tornio laukaisi TP45-mallisen torpedon. Saabin valmistama TP45 oli ensimmäinen Suomen merivoimien operoima torpedo moneen vuosikymmeneen.
Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Janne Muurinen luonnehtii harjoitusta onnistuneeksi.
– Tornio ampui suunnitelman mukaisesti maalilaitteeseen. Onnistuneet torpedoammunnat todensivat halutun suorituskyvyn.
Merivoimat aikoo jatkossa ampua torpedoita säännöllisesti.
– Harjoittelulla pidämme yllä osaamistamme sekä pystymme todentamaan järjestelmien toimivuuden, Muurinen sanoo.
Saabin valmistama torpedomalli on Merivoimilla lainassa Ruotsin puolustusmateriaalilaitokselta. Mallin seuraaja, Saabin kevyttorpedo TP47 asennetaan myöhemmin Pohjanmaa-luokan korveteille sekä neljälle Hamina-luokan ohjusveneelle. Uuden torpedon toimitukset Merivoimiin alkavat vuonna 2023.
Torpedo kykenee itsenäisesti etsimään ja hakeutumaan vedenalaisiin maaleihin muuttaen syvyyttä, nopeutta ja suuntaansa. Se on suunniteltu Itämeren saaristoiset ja matalat olosuhteet huomioiden. Torpedoa voidaan käyttää myös pinta-aluksia vastaan. Jos Merivoimat on pärjännyt monta vuosikymmentä ilman torpedoja, niin mihin niitä nyt sitten tarvitaan?
– Merivoimat toteuttaa merellä samanaikaisia ja eri ulottuvuuksissa tapahtuvia merioperaatioita. Käytössä olevia järjestelmiä hyödynnetään maksimaalisesti ja Merivoimilla on nyt kyky vaikuttaa pistemaaleihin kauas, myös veden alle, Muurinen selventää.
Merivoimat on aiemmin kyennyt vaikuttamaan pinnanalaisiin sukellusveneisiin miinoilla, syvyysraketeilla ja -pommeilla. Nyt asekalustoon kuuluvat myös torpedot. Muurinen sanoo, että muualla maailmassa tapahtunut torpedokehitys on seurannut vedenalaisen sodankäynnin – käytännössä sukellusveneiden kehitystä.
– Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet aseen käytön sukellusveneitä vastaan. Sama sukellusveneiden käyttämä moderni torpedoteknologia on käytettävissä myös pinta-alukselta laukaistavana, tehostaen merkittävästi pinta-alukselta suoritettavaa vedenalaista torjuntaa.
Koulutukseen on saatu apua Ruotsista
Koska torpedojärjestelmä on Merivoimille uusi, tarvitaan luonnollisesti myös koulutusta. Kommodori Muurisen mukaan järjestelmä koulutetaan kaikille, jotka tehtäviensä mukaan sen käyttöön osallistuvat.
– Koulutus vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä esimerkiksi huolto-, lastaus-, tai asejärjestelmän taktinen käyttö.
Torpedoa käytetään aluksen taistelukeskuksesta, järjestelmän käyttämisestä vastaavat taistelukeskusupseerit. Kannella valmisteluja heittimelle tekee muun muassa aluksen taisteluvälineupseeri.
– Varusmiehet ja reserviläiset osallistuvat oman tehtävänsä mukaisesti sota-aluksen eri tehtäviin ja muun muassa toimivat tehtävissä torpedon latauksessa.
Torpedojärjestelmän koulutusta on saatu Muurisen mukaan Ruotsissa, ja muiden muassa Saabin ja Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen asiantuntijat ovat käyneet kouluttamassa Suomessa.
– Nyt meille on syntynyt osaaminen kouluttaa itse oma henkilöstömme, sanoo Muurinen.
Itämeren rannikoilla sijaitsevista valtioista Venäjällä, Ruotsilla, Puolalla ja Saksalla on sukellusveneitä. Muurisen mukaan myös muiden maiden sukellusveneet voivat liikkua Itämerellä.
– Tämä tapahtuu yleensä joidenkin järjestettävien sotaharjoitusten yhteydessä. Itämerellä on todella paljon kansainvälistä vettä eli vesialueita, joiden katsotaan olevan ”ei-kenenkään maata”. Kaikilla valtioilla on oikeus käyttää sukellusveneitä kansainvälisillä vesillä.
Lue seuraavaksi
-
Kalusto
