Puolustusvoimat on pitkään viljellyt hokemaa, jossa
2010-luvun sanottiin olevan Maavoimien vuosikymmen. Fraasi viittaa 2020-luvun
hankintoihin, jotka Maavoimien sijasta kohdistuvat Meri- ja Ilmavoimiin, siinä
missä 2010-luvulla kalustohankinnat keskittyivät enemmän Maavoimiin.
Tyhjän päälle Maavoimat ei kuitenkaan ole putoamassa.
Hankintaputkesta löytyy kalustoa myös 2020-luvun tarpeisiin. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko myöntää, että joissakin
viime vuosikymmenen kaupoissa Maavoimia suorastaan lykästi, kun hyviä tuotteita
pääsi ostamaan edullisesti kysynnän madellessa alamaissa.
– On Maavoimien kehittämisessä ollut tuuriakin. Saimme
tehtyä hyviä käytetyn materiaalin kauppoja. Ilman niitä keskusteltaisiin
varmaan eri asioiden painotuksista kuin HX-hankkeesta tai Laivue2020:stä. Nyt
ei tarvitse käydä kilpajuoksua kehittämisestä, medialle Helsingissä puhunut
Hulkko toteaa.
Huomio taistelijaan
Lähitulevaisuudessa yksittäisten taistelijan varustus tulee
paranemaan. Rynnäkkökivääreitä on jo modernisoitu, M17-luotisuojaliivit ovat
käytössä ja tämän vuoden aikana jakotavaraksi ainakin osissa joukko-osastoissa
tulevat myös uudet taistelureput ja uudet lääkintäreput, jotka ovat molemmat
karstulalaisen Savotan valmistamia. Molemmat reput ovat suunniteltu
yhteensopiviksi uusien luotisuojaliivien kanssa. Hulkon esityksen mukaan myös
taistelijoiden pimeätoimintakykyä ollaan parantamassa ja vuosikymmenen
jälkimmäisellä puoliskolla myös tarkka-ampujien tulivoimaan on tulossa
parannuksia.
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Raskaamman kaluston puolella kehitteillä on panssariajoneuvo
yhteistyössä latvialaisten kanssa. Kehitettävän ajoneuvon alustaksi on aiemmin
valittu Patrian 6×6-pyöräpanssariajoneuvoalusta. Hulkon mukaan on todennäköistä, että myös
Viro lähtee hankkeeseen mukaan.
– Sitä kautta saisimme lisää kustannussäästöä ja synergiaetua,
Hulkko toteaa.
Maavoimien komentajan mukaan jo olemassa olevasta
panssarikalustosta CV90-rynnäkköpanssarivaunut tullaan modernisoimaan
lähivuosina palvelemaan paremmin tämän vuosikymmenen tarpeita.
Arktista liikkuvuutta
Kokonaan uudenlainen kalustohanke liittyy arktisen
liikkuvuuden parantamiseen. Hulkon mukaan tämän hankkeen rahoituksesta osa
voisi tulla suoraan Euroopan unionilta.
– Vuosikymmenen lopulla tarvitaan uusi arktinen ajoneuvo,
jolla on sama taktinen kyky kuin telakuorma-autolla tänä päivänä. Sen pitää
myös kulkea maantiellä riittävän nopeasti. Telakuorma-auto kulkee 40km/h, mutta
uudelle kulkuneuvolle on vaatimuksena vähintään 80km/h, Hulkko kertoo.
Hulkon käsityksen mukaan arktisesta ajoneuvosta on
kiinnostunut jo kymmenkunta maata. Hänen mukaansa hankkeessa on mukana muitakin
maita, mutta Suomen roolina on toimia projektin johtomaana.
