Moni reserviläinen yhdistää Kari Kallosen nimen Mannerheim-ristin ritari Lauri Törniin. Kallonen on julkaissut peräti kuusi kirjaa aiheesta, osan yhdessä Petri Sarjasen kanssa. Monet Kallosen teokset kertovat poikkeuksellisesta elämäntarinasta. Tuorein kirja valaisee Ranskan muukalaislegioonan suomalaisten vaiheita, ja seuraavakin aihe on jo kypsymässä.
– Minua ei niinkään kiinnosta se, miten sotajoukko siirtyy pisteestä A pisteeseen B, vaan minua kiinnostavat poikkeusyksilöiden poikkeustilanteissa tekemät ratkaisut ja niiden syyt, Kallonen sanoo.
Poikkeusyksilöitä totisesti on riittänyt Ranskan muukalaislegioonassa, ja legioonan suomalaisista Kallosella on tarjota runsaasti uutta tietoa.
– Aiempi legioonakirjani vuodelta 2007 toimi tavallaan padonmurtajana, ja sen jälkeen aloin saada runsaasti yhteydenottoja ja materiaalia legioonan suomalaisiin liittyen. Pääsin myös käsiksi Ranskan arkistoihin. Näistä aineksista syntyi uutuuskirjani.
Kallosen uutuus, Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa, on noin 450-sivuinen tiiliskivi, jota elävöittävät erittäin runsaat sitaatit entisiltä ja nykyisiltä legioonan suomalaisilta. Edesmenneet legioonalaiset ovat äänessä monipuolisten kirjallisten lähteiden kautta. Legioonalaiset ovat vilahdelleet Suomen lehdissä toista sataa vuotta.
Vankan journalistitaustan omaava Kallonen nauttii löytäessään lukijoilleen uutta tietoa maamme sotahistoriasta.
– Uusi löytö oli, että suomalaisia on palvellut Ranskan muukalaislegioonassa talvi- ja jatkosodan aikana.
Muukalaislegioonassa on palvellut yli 500 suomalaista. Ensimmäinen heistä värväytyi jo vuonna 1831. Muutamia kymmeniä suomalaisia on kaatunutkin legioonan riveissä, ainakin yksi jopa Pohjois-Afrikassa taistelussa kenraali Erwin Rommelin Afrika Korpsia vastaan toisessa maailmansodassa.
Parhaillaan legioonassa palvelee 25 suomalaista. Tarjokkaiden taustat tarkistetaan nykyisin hyvin tarkkaan, eivätkä oikeutta pakenevat rikolliset pääse enää sisään. Legioona on muuttunut nykyaikaiseksi ammattiarmeijaksi, jossa on sivistyneet koulutusmenetelmät. Se toimii maailmalla myös rauhan ja siviilien koskemattomuuden turvaajana.
– Alokkaiden päähän saatettiin aiemmin takoa ranskan kieltä ja sotilaskuria vaikka nyrkillä, mutta nykyään alokkaiden lyöminen on kielletty. Koulutus- ja komentokieli on yhä ranska, ja sen kyllä legioonan riveissä oppii väkisin, kun vaihtoehtoja ei ole.
Värväytymisen syyt ovat vuosien saatossa vaihtuneet. Suomalaiset värväytyvät usein petyttyään siihen, että eivät ole jostakin syystä saaneet riittävän haastavaa sotilaskoulutusta Suomessa. Ongelmat vaikkapa värinäössä ovat saattaneet nostaa tien pystyyn, mutta legioonassa mies on päässyt haastamaan kykynsä äärirajoille asti.
– Hyvin suoritettu palvelus legioonassa on mainio suositus erittäin vaativiin turvallisuusalan tehtäviin Suomessa. Legioonan läpikäynyt mies ei lamaannu pahoissakaan tilanteissa.
Suomalaisia on palvellut legioonassa myös Vietnamin sodan aikaan.
– Kirjaani olen löytänyt uutta tietoa Dien Bien Phun taistelun suomalaisista. Ranska hävisi tämän taistelun vuonna 1954 ja vetäytyi Indokiinan siirtomaistaan. Tilalle tulivat amerikkalaiset, ja sota Vietnamissa eskaloitui 1960-luvulla.
Muukalaislegioonan vahvuus on nykyisin suunnilleen 9 000 miestä muodostaen noin 10 prosenttia Ranskan maavoimien vahvuudesta.
Kallonen on löytänyt uutisia myös talvisotaan osallistuneista Amerikan suomalaisista teokseensa Tähtilippu talvisodassa (2016).
– Pidän merkittävänä saavutuksenani Amerikan Suomalaisten Legioonan ennestään tuntemattoman sotatien selvittämistä. Toivoin löytäväni 16 miestä ja löysinkin yli 400.
Kallonen löysi ulkoministeriön arkistosta myös ulkoministeri Väinö Tannerin Berliiniin lähettämän kirjeen, joka vahvistaa, että C.G.E. Mannerheim ei huolinut natseja talvisotaan muiden ulkomaisten vapaaehtoisten rinnalle. Kirje kumoaa monta salaliittoteoriaa.
Kallonen ei arkaile jättää työhuonettaan antautuakseen seikkailuun poikkeusyksilöiden lailla.
– Omien tekemisteni kohokohta on ilman muuta osallistuminen etsintäpartioon, joka löysi ja toi pois Lauri Törnin maalliset jäännökset Vietnamin viidakosta.
Kuka?
Kari Kallonen
Ammatti: tietokirjailija, journalisti
Syntynyt: 1960
Sotilasarvo: luutnantti (res.), panssari-RUK 162
Asuinpaikka: Vanha Rauma
Uusin kirja: Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa
