Artikkeli on neljäs osa Suomen Reserviupseeriliiton historiaa käsittelevästä sarjasta. Aiemmat osat on listattu tämän artikkelin loppuun.
Vuoden 2005 aikana Puolustusvoimat käynnisti ensimmäisen kerran maakuntajoukkojen toimintaa eri puolilla maata. Suomen Reserviupseeriliitto tuki paikallisten komppanioiden perustamista tiedottamalla asiasta aktiivisesti jäsenistölleen sekä kartoittamalla reserviupseeripiirien näkemyksiä asiasta. Kartoituksen tulosten perusteella mielekkäät ja motivoivat tehtävät, säännölliset harjoitukset sekä laadukas ja nousujohteinen koulutus edistävät parhaiten reserviläisten sitoutumista maakuntajoukkojen toimintaan. Pääpaino maakuntajoukkojen pilotoinnissa oli viidessä sotilasläänissä, nykyään maakuntakomppaniat toimivat osana paikallisjoukkoja, jotka kattavat koko maan.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen nimitti toimikunnan valmistelemaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiesitystä. Reserviupseeriliiton pettymykseksi toimikuntaan tuli hyvin kapea edustus vapaaehtoistoimijoista ja liitto esittikin huolensa lakiprosessin etenemisestä ja järjestöjen kuulemisesta sen aikana sekä erityisesti useiden lakiluonnoksessa esiintyneistä puutteista. Eduskuntaesittelyssä lakiin tehtiin useita liiton esittämiä korjauksia ja parannuksia. Lopullisesti laki hyväksyttiin eduskunnassa helmikuussa ja tasavallan presidentti vahvisti sen toukokuussa 2007.
RUL antoi myös eduskunnan puolustusvaliokunnalle lausunnon uusittavana olevasta puolustusvoima- ja asevelvollisuuslaista, joissa se kiinnitti erityistä huomiota kertausharjoitusten epätarkoituksenmukaiseen enimmäismäärään. Yleisesti ottaen liiton johto oli huolissaan riittävän rahoituksen varaamisesta Puolustusvoimille sekä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudelle.
Reservin jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen koettiin etenevän hitaasti, vaikka vuoden 2005 kesällä järjestyksessään toinen aliupseerista upseeriksi reservissä -pilottikurssi saatiin päätökseen ja vuoden aikana aloitettiin myös koulutus miehistöstä aliupseeriksi. Liitto koki, ettei reserviupseereiden jatko- ja täydennyskoulutuksen kehitystyö edennyt. Koulutustoimikunta valmisteli vapaaehtoisen maanpuolustuksen johtamiskoulutusta Maanpuolustuskoulutus MPK:lle ja kaikille avoin Johtamisen peruskurssi saatiin valmiiksi 2006.
Vuoden 2008 syksyllä ampuma-aselain uudistamista nopeutettiin, mikä aiheutti liiton jäsenkunnassa huolta aselain muutosten vaikutuksista vastuulliseen ampumaharrastukseen. RUL sekä lähes 40 muuta tahoa antoivat lausunnon uuteen ampuma-aselain lakiesitykseen, mutta eri järjestöjen lausunnoilla ei ollut vaikutusta esityksen sisältöön eikä se muuttunut lukuisista asiavirheistään huolimatta. Uusi ampuma-aselaki tuli voimaan vuonna 2011.
Puolustusbudjetin leikkausten johdosta Puolustusvoimat ilmoitti vuonna 2012, että kertausharjoitukset ajetaan alas neljäksi vuodeksi siten, että vuosittain harjoitetaan vain 2 200 reserviläistä, kunnes vuonna 2016 määrä nostettaisiin 18 000 reserviläiseen. Vuonna 2011 oli kertausharjoitettu noin 2 7000 reserviläistä.
Suomen Reserviupseeriliitto toisti useasti vuoden 2012 aikana, että kertausharjoitusten määrän romahtaminen vajaaseen kymmenesosaan aikaisemmasta vaarantaa alueellisen puolustuksemme suorituskyvyn sekä uhkaa koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän uskottavuutta. Liitto muistutti myös, että kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä. Liiton puheenjohtaja nosti kertausharjoitusten vähäisen määrän esille useissa puheenvuoroissa, lisäksi liitto julkaisi asiasta kaksi tiedotetta yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Elokuun lopulla lähetettiin muistio kertausharjoitusmäärien asteittaisesta kasvattamisesta vuosina 2013–2015 muiden muassa kaikille eduskuntaryhmille, puolustusministeriöön ja Pääesikuntaan. Eduskunta teki joulun alla päätöksen miljoonan euron lisärahoituksesta kertausharjoituksiin vuodelle 2013.
Edunvalvonta jatkui Reserviupseeriliitossa tulevinakin vuosina aktiivisena. Se keskittyi erityisesti EU:n asedirektiivin implementoinnin tuomiin haasteisiin Suomen aselainsäädäntöön sekä puolustusministeri Jussi Niinistön asettamiin työryhmiin, joissa selvitettiin MPK:n tulevaisuuden roolia sekä mahdollista sotilaallisen koulutuksen siirtämistä Puolustusvoimille.
Asedirektiivin implementointi kansalliseen ampuma-aselainsäädäntöön tapahtui pääsääntöisesti vuoden 2018 aikana. Nopeasti eri harrastajatahojen kesken nousi huoli aselain tiukemmasta tulkinnasta, kuin mitä direktiivi vaati. Asiaan otettiin yhteisrintamalla tiukasti kantaa ja viesti meni läpi, sillä syksyn alussa tulleeseen toiseen lakiesitykseen oli suurin osa epäkohdista korjattu. Pelkästään vuoden 2018 aikana liitto antoi kaikkiaan 14 lausuntoa eduskunnan valiokunnille ja ministeriöille sekä oli useasti lausuntoihin liittyen myös kuultavana.
Liitto on viime vuosina keskittynyt myös mentoroinnin kehittämiseen. Vuonna 2014 liittoon perustettiin mentortoimikunta, joka sai tuekseen Reservin Mentorit säätiön. Säätiön tarkoituksena on edistää nuorten mentorointia, joka tähtää uratavoitteiden löytämiseen sekä niiden saavuttamiseen. Toiminnassa keskitytään varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaviin sekä nuoriin reserviläisiin. Mentorit järjestävät vuosittain mentorointitilaisuuksia muun muassa varuskunnissa.
Vuonna 2020 RUL:n toiminnan painopisteinä olivat liiton uuden kolmivuotissuunnitelman jalkauttaminen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonta, ampuma-aselaki ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen laki sekä Reserviupseerikoulu 100 vuotta -juhlatapahtumat. Koronapandemian myötä toiminta on painottunut pitkälti etänä tehtävään edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön, jota liitto jatkaa myös 90-vuotisjuhlavuotenaan edellisten vuosikymmenten tapaan voimakkaasti nyt ja tulevaisuudessa.
Lue myös aiemmat Reserviupseeriliitto 90 vuotta -sarjan osat:
Turvallisuuspoliittista vaikuttamistyötä
