Sotilasosaamiseen keskittyvän koulutuksen lisäksi rinnasteisia kertausharjoituspäiviä voi kartuttaa muun muassa kenttäkelpoisuus- ja fyysisen toimintakyvyn suorituksista. Hyväksytyistä fyysisen toimintakyvyn testisuorituksista voi saada kalenterivuoden aikana yhden rinnasteisen kertausharjoituspäivän ja kenttäkelpoisuussuorituksista toisen. Muut koulutuspäivät voidaan ottaa huomioon, kun reserviläistä suunnitellaan vaativampaan sodan ajan tehtävään.
Fyysisen toimintakyvyn suorituksia ovat lihaskuntotestit sekä kestävyystestit eli 12 minuutin juoksutesti tai UKK-kävelytesti. Hyväksytty tulos sekä lihaskunto- että kestävyystestistä on peruste rinnasteisen kertausharjoituspäivän myöntämiselle.
Kenttäkelpoisuutensa reserviläinen voi osoittaa ampumalla, marssimalla tai suunnistamalla. Rinnasteiseen kertausharjoituspäivään vaaditaan hyväksytty suoritus kahdesta eri lajista ampumataitotestissä, pitkäkestoisella marssilla tai suunnistusradalla.
– Rinnasteisen kertausharjoituspäivän saadakseen tulee suorittaa kaksi kolmesta kenttäkelpoisuussuorituksesta hyväksytysti – eli kaksi ammuntakertaa ei riitä, vaan on ammuttava ja vaikka marssittava tai suunnistettava, tarkentaa osastoesiupseeri, majuri Petteri Tammi Pääesikunnan koulutusosastolta.
Omaehtoinen kouluttautuminen tukee joukon suorituskykyä
Eräs rinnasteisten kertausharjoituspäivien funktio on kannustaa reserviläisiä monipuoliseen sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämiseen myös muualla kuin Puolustusvoimien järjestämissä harjoituksissa. Omaehtoisessa harjoittelussa nähdään tärkeä voimavara, ja reserviläisten hankkimat valmiudet halutaankin tunnustaa myös Puolustusvoimissa.
– Omaehtoisesti kouluttautumalla reserviläinen voi kehittää toimintakykyään sekä sotilaallista osaamistaan, jotka taas tukevat joukon suorituskyvyn kehittämistä. Samalla reserviläinen voi kerryttää rinnasteisia kertausharjoituspäiviä, jotka lasketaan hyväksi muun muassa ylennyksiä harkittaessa, Petteri Tammi kertoo.
Kertausharjoituksiin rinnastetaan paljon MPK:n järjestämää koulutusta. MPK toteuttaa laajasti erilaisia taistelijan perustaitojen kursseja, aselaji- ja koulutushaarakohtaisia, nousujohteisia koulutuskokonaisuuksia sekä johtaja- ja kouluttajakoulutusta, joista hyvin monista voidaan myöntää rinnasteisia kertausharjoituspäiviä.
– MPK:n kenttäkelpoisuus- ja kuntotestien tavoitteena on lisäksi kannustaa reserviläisiä omatoimiseen liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen, jatkaa Tammi.
Rinnastuksista päättää aina aluetoimisto
Kertausharjoituksiin rinnastettavia ja ylentämisen perusteeksi hyväksyttäviä koulutuspäiviä muodostuu Puolustusvoimien normien mukaan siitä, että reserviläinen suorittaa kurssiin tai koulutustapahtumaan kuuluvat opinnot ja osoittaa osaamisensa esimerkiksi tentin suorittamisella.
Koulutuspäivä on kestoltaan vähintään kahdeksan tuntia, ja sen aiheena voi olla esimerkiksi aselaji- tai koulutushaarakohtainen osaamisen kehittäminen. Kyse voi olla myös toimintakyvyn kehittämisestä, eli edellä kuvatuista fyysisen toimintakyvyn tai kenttäkelpoisuuden suorituksista.
Koulutus- tai testitilaisuuden järjestäjä, eli MPK tai Puolustusvoimat toimittaa suoritusta koskevat tiedot aluetoimistolle, joka kirjaa ne asevelvollisrekisteriin. Viime kädessä Puolustusvoimat tekee aina päätöksen siitä, myönnetäänkö koulutustapahtumasta rinnasteisia koulutuspäiviä.
Tässä artikkelissa on kerrottu, kuinka monta kertausharjoituspäivää tarvitaan, jotta ylennyksen voi saada. Ylennyksen minimiväli on nykyään neljästä seitsemään vuotta, riippuen siitä, miten korkea sotilasarvo on. Ylennykset ovat aina harkinnanvaraisia, eikä pelkkä kertausharjoituspäivien kerryttäminen takaa automaattista ylennystä.
