Kesällä uutena puolustusministerinä aloittanut Antti Kaikkonen (kesk.) on kiinni
mielenkiintoisessa salkussa. Huomiota on luvassa lähivuosina, siitä pitävät
huolen mammuttimaiset miljardiluokan HX- ja Laivue 2020 -hankkeet.
Yle kertoi tiistaina Laivueen etenevän ja sitä koskevan kaupan
käytännössä varmistuneen. Neljä korvettia tilataan Rauma Marine
Constructionsilta. Hävittäjähankkeessa tarkennettuja tarjouspyyntöjä lähetetään
Kaikkosen mukaan vielä tämän syksyn aikana. Julkisuudessa on puhuttu 7–10
miljardin euron hintalapusta, mutta puolustusministeri haluaa summan tarkemmin
tietoon.
– Ajatuksena on myös tarkentaa hintahaitaria, tämähän on
todella massiivinen investointi. Toistaiseksi on puhuttu 7–10 miljardista
eurosta, mutta meidän täytyy tehdä siitä tarkempi arvio lähiaikoina. Tässä
vaiheessa viisi vaihtoehtoa on samalla viivalla. Ensi vuonna tehdään
huolellista arviointia siitä, miten nämä viisi vaihtoehtoa käytännössä
soveltuvat Suomen aika vaihteleviinkin oloihin. Testit tulevat olemaan
huolelliset ja kovat, mutta myös reilut. Lopullinen hankintapäätös tehdään
vuonna 2021, Kaikkonen sanoo Reserviläiselle.
Kertausharjoitusmäärässä
tavoite yli 20 000 vuorokautta
Kaikkosen mukaan kertausharjoitusvuorokausien määrää tullaan
lisäämään tällä vaalikaudella.
– Tavoittelen vahvasti, että kertausharjoitusten määrässä
päästään ylöspäin yli 20 000 kertausharjoitusvuorokausirajan. Tämä kuuluu
niihin asioihin, joihin aion henkilökohtaisesti laittaa lisää vauhtia. 20
prosentin korotus on esimerkiksi oikein hyvä tavoite, tosin siinäkin tulee resurssikysymyksiä
vastaan. Joka tapauksessa on tärkeää, että meidän reserviä harjoitutetaan
riittävästi. Tällä hallituskaudella mennään määrissä ylöspäin, pidän siitä
huolen, Kaikkonen alleviivaa.
Kaikkosen mukaan on tarkoitus asettaa parlamentaarinen
työryhmä pohtimaan yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Kaikkosen mukaan
asevelvollisuus on tulevaisuudessakin Suomen puolustuksen kulmakivi, mutta myös
järjestelmän on elettävä ajassa kiinni.
– Näen asian niin, että varusmiespalveluksen pitää palvella
yhteiskuntaa, mutta siitä pitää olla jotain hyötyä myös yksilölle itselleen.
Olen myös ehdottanut, että tässä vaiheessa katsottaisiin, olisiko tarvetta
naisten jonkinlaiselle kansalaispalvelukselle, joka voisi olla parin kolmen
kuukauden mittainen. Pidän hyvänä, että asia selvitetään. Mielestäni näissä
asioissa pitää myös ajatella tasa-arvonäkökulmaa.
Kaikkonen näyttää myös periaatetasolla vihreää valoa
kutsuntojen ulottamiselle koskemaan tulevaisuudessa myös naisia.
– Naisten kutsunnoissa voisi hyvinkin olla järkeä. Se voisi
olla tietynlainen tarkistus koko ikäluokalle, ja samalla siinä voisi kertoa
asepalveluksen mahdollisuuksista kaikille ja katsoa mikä polku voisi olla hyvä
eteenpäin mentäessä. Meillä valitettavasti tuossa vaiheessa osa ikäluokasta on
hieman hukassa oman elämänsä kanssa. Ehkä kutsunnat voisivat auttaa tässäkin.
Tämä ajatus vaatii jatkotyöstämistä ja resursseja, mutta perussuhtautumiseni
ajatukseen on myönteinen.
”Ei tarvetta lisätä
kansainvälisiä harjoituksia”
Kansainvälisistä harjoituksista ja niiden määrästä on käyty
viime aikoina paljon keskustelua mediassa. Kaikkosen mukaan kyseessä on
enemmänkin kyse myrskystä vesilasissa. Hänen mukaansa Suomi on käynyt nyt niin
kattavasti erilaisissa kansainvälisissä harjoituksissa, että harjoituksia voidaan
paremmin priorisoida niistä saatavien hyötyjen perusteella.
– Tiedämme nyt paremmin, minkälaiset harjoitukset palvelevat
meitä paremmin. Näyttää siltä, että harjoitusten määrälliseen lisäämisen ei ole
tarvetta.
Kaikkonen toivoo myös Suomen pystyvän tällä hallituskaudella
satsaamaan nykyistä enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan.
Puolustusministerin mukaan kyse on paljolti jälleen puhtaasti resursseista,
kysyntää suomalaisille kyllä riittäisi.
– Toivon, että tällä hallituskaudella pystyisimme hivenen
lisäämään osallistumistamme erilaisiin kriisinhallintatehtäviin. Kysyntää
meillä on, suomalaisia rauhanturvaajia kaivataan, koska meidät tiedetään
osaavaksi ja tuloksia tekeväksi porukaksi, Kaikkonen toteaa ja jatkaa
suunnittelevansa käymistä Libanonissa seuraamassa suomalaisten toimintaa.
Puolustusministerin
pestissä ainakin EU-puheenjohtajuuskauden ajan
Reserviläiskentän suurta muutosta, jossa MPK:n sotilaallinen
toiminta siirtyy Puolustusvoimien alle, Kaikkonen kommentoi niukasti. Osasyynä
saattaa olla puolustusministeriön heinäkuussa tekemä tutkintapyyntö MPK:sta.
– Se on ministeriössä tehty päätös ja asia on tällä hetkellä
viranomaisten selvityksessä ja tutkinnassa, joten siitä ei voi tässä vaiheessa
kommentoida enempää. Mitä itse MPK:n siirtymiseen tulee, uskon uuden mallin
osoittautuvan toimivaksi ja hyödyttävän kokonaisuutta. Alussa voi toki olla
omat hankaluutensa, mutta olen luottavainen, että niistäkin selvitään.
Kaikkonen on myös ehdolla keskustan uudeksi
puheenjohtajaksi, joka valitaan syyskuun alussa. Jos Kaikkonen valitaan
puheenjohtajaksi, aikooko hän jatkaa puolustusministerinä vai hamuaako hän
vielä painavampaa ministerisalkkua?
– Mitään äkkiliikkeitä en olisi sen suhteen tekemässä. Kun
EU-puheenjohtajuus on Suomella menossa, näkisin ministerien jatkavan ainakin
sen ajan tehtävissään. Senkin jälkeen täytyisi huolella miettiä parasta
ratkaisua. En halua lukita kantaani sen pidemmälle. Puolustusministerin tehtävä
on hyvin tärkeä ja teen sitä suurella motivaatiolla.
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi kestää vuoden 2019 loppuun
saakka.
