Kun eurooppalainen virassa oleva presidentti esiintyy armeijan harjoituksessa sotilasasussa ja arvomerkeissä, herättää se väistämättä huomiota sosiaalisessa mediassa. Näin tapahtui keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistön tarkastaessa Parolannummella Panssariprikaatin rinnassaan kapteenin arvomerkit. Presidenttinä Niinistö on Puolustusvoimien ylipäällikkö, mutta siitä huolimatta myös armeijan käynyt reservin kapteeni. Hänellä on siis oikeus tietynlaisissa tilaisuuksissa käyttää arvomerkkejä, kuten joukko-osaston tarkastuksen yhteydessä. Ikänsä puolesta Niinistö ei enää reserviin kuulu, mutta sotilasarvo pysyy.
Esimerkiksi Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen jakoi Reserviläisen julkaiseman kuvan Twitterissä ja pohti, onko Niinistö ensimmäinen presidentti sitten C.G.E. Mannerheimin, joka esiintyy julkisuudessa sotilaspuvussa arvomerkkien kanssa.
Niinistö: ”Hyvä, että naisten osuutta armeijassa käsitellään perin pohjin”
Niinistö keskusteli harjoituksessa Panssariprikaatin varusmiesten kanssa. Mukana seurueessa olivat muun muassa Puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen, Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas sekä Panssariprikaatin komentaja eversti Tero Ylitalo.
Ohjelmaan sisältyi mekanisoidun taisteluosaston taisteluharjoituksen seuraamista, erilaisten joukkojen kuten ilmatorjuntajoukkojen esittelyä sekä mediatapaaminen. Niinistö vastasi tykkihallissa medialle ajankohtaisiin kysymyksiin, jotka käsittelivät niin Kreikan tilannetta kuin maanpuolustustakin.
Viime aikoina on käyty julkisuudessa keskustelua naisten määrästä Puolustusvoimissa. Torstaina Puolustusvoimat tiedotti naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden määrän kasvusta. Viimeisimmässä haussa yhteensä 1 428 naista haki palvelukseen, mikä on historian toiseksi suurin luku ja viime vuoden hakijamäärää selvästi suurempi.
– Nythän aloittaa työnsä komitea, joka miettii asevelvollisuusasioita. Eräs miettimisen aihe on varmaan naisten osuuden lisääntyminen. Minusta on hyvä, että asia tulee nyt perin pohjin käsitellyksi, Niinistö kommentoi keskiviikkona.
Niinistö pitää myös tärkeänä pohtia komiteassa samalla viime aikoina esillä ollutta aihetta siitä, miten varusmieskoulutusta voitaisiin uudistaa niin, että fyysisesti huonommassa kunnossa oleville löydettäisiin entistä enemmän tehtäviä, joista he selviytyvät armeijassa.
– En siihenkään halua mitään ennakkokäsityksiä kuitenkaan antaa. Mitä tulee maanpuolustukseen yleensä, niin kyllä minä olen hyvin luottavainen. Kaikki, mitä keskiviikkona täällä (Panssariprikaatissa) koimme, on omiaan vain lisäämään tuota luottamusta.
Suomi ja EU tukevat Kreikkaa
Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut paljon ihmisiä, jotka pyrkivät Kreikan kautta kenties muuallekin Eurooppaan. Kreikka on painanut ”jarrua”, kuten Niinistö kuvailee, eikä ota kaikkia turvapaikkahakemuksia tällä hetkellä vastaan. Suomi ja EU ovat tukeneet Kreikkaa tilanteessa.
– Kreikka on todennut, että vallitsevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa heillä on mahdollisuus olla ottamatta juuri nyt hakemuksia. Siinä varmaan on eri oikeusoppineilla erilaisia käsityksiä, mutta tällaisen tilanteen edessä olemme. Ellei Kreikka olisi jarruttanut, mitä EU ja Suomikin kannattavat, varmasti olisi aika runsasta liikennettä koko ajan, Niinistö sanoi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on epäillyt tilannetta Turkin järjestämäksi operaatioksi, hybridivaikuttamiseksikin.
– 2015 takana oli ihmissalakuljetusta, nyt voi olla hybridivaikuttamista. Väkeä liikkuu, ja epäilemättä liikkuisi, ellei Kreikka olisi pannut jarruja. Varmasti näkisimme juuri samaa kuin vuonna 2015, ei siinä mitään ihmettelemistä ole, Niinistö vastasi aiheesta esitettyyn kysymykseen.
Niinistö muistutti olleensa mukana jo vuonna 2015, kun ilmiöön ensimmäisen kerran törmättiin.
– Ehkä äänenpainoni ovat nyt hieman erilaiset, mutta olen huomannut hallituksenkin ottaneen asian hyvin vakavasti ja päättäneen
tukea Kreikkaa.
