• Puolustusvoimat

Porin prikaatin tandem toimii

Kahden eri varuskunta-alueen valmiusyhtymässä korostuvat kansainvälisyys ja Puolustusvoimien koulutuksen uusimmat suuntaukset.

Puolustusvoimat

Porin prikaatissa koulutetaan vuosittain yli 4 000 varusmiestä. Joukko-osaston erikoisuutena on, että se toimii kahdella paikkakunnalla.

Vuosi sitten heinäkuussa Porin prikaatin komentajana
aloittaneella eversti Mika Kalliomaalla riittää
lankoja käsissään, sillä Porin prikaati on paitsi Maavoimien suurin
joukko-osasto, myös yksi erikoisimmista rakenteeltaan. Heinäkuun saapumiserän
varusmiehille on vuosittain tarjolla peräti noin 350 erilaista tehtävää.

– Superlatiivien kanssa pitää olla varovainen,  mutta olemme me suurin. Ja tietysti samalla
myös se kaikista mahtavin, Kalliomaa nauraa pilke silmäkulmassa.

Porin prikaatista tekee erikoisen muun muassa se, että sen
toiminnot on jaettu käytännössä tasan kahden paikkakunnan välillä. Prikaatin
joukot sijaitsevat Säkylässä Huovinrinteen varuskunnassa sekä Niinisalon
varuskunnassa Kankaanpäässä.

Jälkimmäinen tuli osaksi Porin prikaatia, kun
puolustusvoimauudistuksen myötä Tykistöprikaatin toiminnot yhdistettiin Porin
prikaatiin vuonna 2015. Kalliomaa itse sahaa kahden varuskunnan väliä
aktiivisesti. Hänen mukaansa perustoiminnot rullaavat mutkatta molemmissa
varuskunnissa.

– Toki meillä pitää olla kahdet varusvarastot, muonitukset
ja huollot, mutta ei se ongelmia aiheuta. Yhteydenpitoon taas on välineitä
aivan riittävästi.

Porin prikaatin vuosittainen tavoitevahvuus on viime vuosina
ollut 4 000–4 500 varusmiestä. Neljän kasarmiremontin takia määrää on laskettu
hetkellisesti hieman.

– Määrä jakautuu melko tasan Säkylän ja Niinisalon kanssa.

 

Kansainvälisyys näkyy

Toinen uniikki asia Porin prikaatissa on
Kriisinhallintakeskus, joka vastaa Maavoimien rauhanturvaajien
peruskoulutuksesta eli niin sanotusta rotaatiokoulutuksesta. Porin prikaatissa
saa koulutuksen myös Suomen kansainvälinen valmiusjoukko, joka on
kriisinhallintatehtäviin erikoiskoulutuksen saanut joukko.

Kalliomaan mukaan kriisinhallinta- eli krihakoulutuksen
laatuun on satsattu paljon ja syykin on ilmeinen.

– Meillä on erittäin kova vastuu. Kun yksilö lähetetään
sotatoimialueelle, on valmentavan koulutuksen oltava laadultaan sellaista, että
hänet sinne oikeasti uskalletaan lähettää.

Kouluttajien näkökulmasta krihakoulutus on motivoivaa, ja
Kalliomaan mukaan se tuo hyvää vaihtelua tavalliseen varusmieskoulutukseen.
Kevyttä se ei kuitenkaan ole henkilöstölle.

– Se kuormittaa erittäin paljon. 600 ihmisestä 300 on omaa
henkilökuntaamme, joka osallistuu oman toiminnan päälle siihen
krihakoulutukseen. Se on vähän kun toinen työ.

 

Vihreät miehet
huomioitu

Karjalan prikaatin ja Kainuun prikaatin ohella Porin
prikaati on yksi Maavoimien kolmesta valmiusyhtymästä, jotka pitävät yllä
korkeaa valmiutta. Kalliomaan mukaan Krimin valtauksesta lähtien valmiusasiat
ovat korostuneet, ja näin on myös Porin prikaatissa.

– Meillä on konkreettisia valmiusvaateita ja se tuo
logistiikkaan ja huoltoon haasteita, kun materiaalin pitää olla oikeasti
käsissä, eikä missään syrjässä olevissa varastoissa. Tuo se kyllä kaikkeen
tekemiseen myös ryhtiä, eversti toteaa.

Kalliomaa ei itse usko menneiden aikojen sodankäyntiin,
jossa vihollinen hyökkää leveänä rintamana jossain metsien keskellä. Sen sijaan
vihreiden miesten ja harmaiden operaatioiden myötä korostuu kyky hahmottaa
erilaiset tilanteet ja toimia oikein niissä.

– Näitäkin asioita pitää miettiä. Konkreettisen osaamisen
ohella huomioidaan muut ulottuvuudet. Fyysisen puolen lisäksi pitää katsoa
psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen puoli. Viimeistään soveltavassa
koulutuksessa tuodaan esiin ongelmatilanteita, joita kriisi ja sen olosuhteet
tuottavat.

Kalliomaa antaa konkreettisen esimerkin uuden koulutustavan tuomista
muutoksista.

– Esimerkiksi vartiomiehen koulutuksessa asioiden osaamisen
ohella pitää olla eettisesti valveutunut, kun tilanteet eivät ole enää niin
yksiselitteisiä. Voiko olla eettisesti varma tulenkäytöstä tai minkälainen
voimankäyttö on perusteltua?

Porin prikaati

Maavoimien suurin joukko-osasto ja yksi maavoimien kolmesta
valmiusyhtymästä.

Varusmiehiä: yli 4 000

Henkilökuntaa: 670

Prikaatissa sijaitsevat joukkoyksiköt: Satakunnan
Jääkäripataljoona (SatJP), Pohjanmaan Jääkäripataljoona (PohmJP), Satakunnan
Tykistörykmentti (SatTR), Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona (SatPionVP),
Varsinais-Suomen huoltopataljoona (V-SHP)

Kriisinhallintakeskus (KriHaK) kouluttaa vuosittain
rauhanturvaajaksi noin 1 200 suomalaista.

Prikaatin joukot sijaitsevat Huovinrinteen varuskunnassa
Säkylässä sekä Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä.

Komentaja: eversti Mika Kalliomaa