Harvassa poliittisessa asiassa vallitsee yhtä vahva
konsensus kuin puolustuspolitiikassa. Näin voi päätellä Reserviläisliiton
pikkuparlamentissa järjestämässä vaalipaneelista. Mielipide-eroja toki löytyi,
mutta monista isoista linjoista tuntui vallitsevan yhteisymmärrys yli
puoluerajojen.
Panelistit analysoivat jokainen vuorollaan
turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumista. Lähes jokainen oli sitä mieltä,
että tilanne Itämerellä on viime vuosina oleellisesti muuttanut. Vastaan harasi
oikeastaan seitsemän tähden liikkeen Paavo
Väyrynen.
– Jännitys on kohonnut Itämerellä, mutta suurilta osin
aiheettomasti. Ukrainan ja Georgian
tapaukset eivät liity Itämereen.
RKP:n riveistä ehdolla oleva prikaatikenraali evp Kari Salmi muistutti puolestaan, että
myös Jäämeren tärkeys nyt ja tulevaisuudessa olisi hyvä muistaa.
Ruotsi kiinnostaa
Kansainvälisestä toiminnasta varsinkin yhteistyö Ruotsin
kanssa puhututti. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi edelleen kannattavansa puolustusliittoa
länsinaapurin kanssa.
– Minun on todella vaikea nähdä ongelmia tässä hyvin
pitkälle menevässä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Ehkä emme tässä
kohteliaisuussyistä puhu Ruotsin maavoimista, mutta mielestäni tämä on win-win
–tilanne kummallekin osapuolelle, Reserviläisliiton vaaliohjelman tilaisuuden
jälkeen allekirjoittanut konkaripoliitikko sanoi.
SDP:n Mika Kari sanoi
hänen olevan helppo kannattaa naapurimaata, joka on yli 200 vuotta pystynyt
kulkemaan rauhan urilla.
– Sitä latua on helppo seurata, mutta jos ladulla tulee
poikkeamia, niin se tietysti vaikuttaa myös puolustusyhteistyöhön.
Skeptisimmin Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön suhtautui
perussuomalaisten Tom Packalén, joka
ei usko yhteistyön toimivuuteen mahdollisen tosipaikan osuessa eteen.
– Kaunista jaarittelua tämä Ruotsi-yhteistyö.
Todellisuudessa Ruotsilla ei ole mitään halua osallistua Suomen puolustamiseen.
Meidän pitää huolehtia omasta puolustuksestamme itse.
RKP:n Salmen mukaan nimet pitää olla paperissa, jos
yhteistyöhön aiotaan tiukassa paikassa luottaa.
– Meillä on ihan eri maantiede kuin Ruotsilla. Kannatan
yhteistyön tiivistämistä, mutta jos sopimusta ei ole, ei yhteistyön varaan voi
laskea.
Sodankuva muuttuu
Hybridisodankäynti aiheutti jo terminä hieman kinastelua
panelisteissa. Suurin osa kuitenkin myönsi sen, että sodankuva on muuttunut.
Keskustan kansanedustaja ja Reserviläisliiton entinen
puheenjohtaja Mikko Savola kehui
Suomeen avattua EU:n hybridiosaamiskeskusta, mutta muistutti myös
perinteisemmänkin toiminnan tärkeydestä.
– Paikallisuus on voimavara. Paikalliset tuntevat ihmiset ja
paikat. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen paikallisjoukkojen kehittäminen on
tärkeää, sitä pääomaa pitää vaalia ja kehittää.
Myös naisten asevelvollisuudesta keskusteltiin.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.)
totesi, että asioista voidaan keskustella, mutta miesten asevelvollisuutta ja
kansallista puolustusjärjestelmää ei saa murentaa millään päätöksillä.
Vihreiden Alviina Alametsä muistutti, mikä asiassa on
kuitenkin oleellista.
– Sukupuoli ei ole ratkaiseva, osaaminen on.
Kari antoi asiaan taustatukea huomauttamalla yhä useammin
korkeakoulutettujen olevan naisia. Teknistyvässä sodankäynnin maailmassa Karin
mukaan näille naisille olisi varmasti kysyntää myös Puolustusvoimissa.
Monta hävittäjää?
Miljardiluokan HX-hanke ja sen rahoitus puhututti
ehdokkaita. Jussi Niinistön mukaan 64 konetta plus optio 36 koneesta on määrä,
jota siniset kannattavat.
Vasemmistoliiton Markus
Mustajärvi oli huolissaan kustannuksista sekä siitä kuinka vahvan
poliittisen sitoutumisen Suomi kauppojen myötä tekee.
– Se on erittäin vahva poliittinen sitoumus. Uskon, että
teollisen yhteistyön mahdollisuudet Ruotsin kanssa ovat parhaimmat.
Eniten eri linjoilla aiheesta oli Väyrynen, jonka mukaan
nykyisten koneiden elinkaarta olisi pidennettävä.
–En ole yllättynyt, että niin sanotut asiantuntijat
tyrmäävät tähtiliikkeen idean elinkaaren pidentämisestä, joka on tehty muun
muassa Sveitsissä, Väyrynen sanoi.
