Pohjois-Savon aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Mikko Mönkkönen kertoo, että reserviläisten kyselyt sodan ajan sijoituksistaan Puolustusvoimissa moninkertaistuivat heti, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta alkoi. Nyttemmin tilanne on kyselyjen osalta hieman tasaantunut.
– Noin viikon ajan sodan alusta meidän palvelupuhelimemme soi koko ajan ja henkilöstömme oli todella kiireinen. Toki tehtävänämme onkin palvella reserviläisiä, ja kyselyinnokkuus osoittaa osaltaan, että Pohjois-Savossa on hyvä maanpuolustushenki, Mönkkönen sanoo.
Sota eurooppalaisessa maassa on saanut monen reserviläisen – sotilasarvostaan riippumatta – oikeasti miettimään, mikä olisi hänen paikkansa, jos Suomi joutuisi kriisitilanteeseen.
– Aluetoimistoon on tullut kyselyjä sellaisiltakin henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet siviilipalveluksen. Me olemme ohjanneet heidät Maanpuolustuskoulutus MPK:n kurssitarjonnan pariin, Mönkkönen kertoo.
Myös varareservissä eli esimerkiksi ikänsä puolesta jo varsinaisen reservin ulkopuolella olevat henkilöt ovat tiedustelleet, miten voisivat kantaa oman kortensa sotilaallisen maanpuolustuksen kekoon. Reservin ikärajan nostaminen onkin nyt valtakunnallisessa pohdinnassa, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole tehty.
Aluetoimistoon on tullut myös jonkin verran reserviläisten kyselyjä ja siirtopyyntöjä täydennyspalvelukseen eli pois Puolustusvoimien reservistä.
– Niin sanottu sisäänvirtaama ja kiinnostus sotilaallisiin tehtäviin ovat kuitenkin tässä tilanteessa olleet selvästi suurempia kuin poistuma täydennyspalveluksen suuntaan, Mönkkönen huomauttaa.
Tiedottaja Tiina Möttönen Pääesikunnan viestintäosastolta kertoo aluetoimistojen tuntuman olevan, että reserviläisten kyselyt omista sodan ajan sijoituksistaan Puolustusvoimissa ovat lisääntyneet noin kolmasosalla Ukrainan sodan alettua.
– Keskeinen kysymys yhteydenotoissa on ollut, miten maanpuolustukseen voi osallistua henkilökohtaisesti ja miten omia reserviläistietoja ja -taitoja voi ylläpitää ja kehittää. ”Pikavastauksena” on kautta maan: MPK kouluttaa kansalaisia ja kehittää myös reserviläisten taitoja.
Toisaalta myös Puolustusvoimat kutsuu tänä vuonna 9 000 reserviläistä lisää kertausharjoituksiin. Ensi vuodesta lähtien lisäkutsuja lähetetään noin 10 000 reserviläiselle. Lisäys on merkittävä sillä, tällä hetkellä harjoituksia järjestetään noin 19 000 reserviläiselle vuodessa.
Vuonna 2015 Puolustusvoimat lähetti noin 900 000 reserviläisille kirjeen, jossa kerrottiin henkilön SA-sijoitus. Vastaavanlaista kirjettä ei ole nyt suunniteltu lähetettäväksi.
Ajantasaiset tiedot kaikkien etu
- Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista.
- Reserviläinen saa selville SA-sijoituksensa käymällä oman aluetoimistonsa asiakaspalvelussa ja esittämällä henkilötodistuksensa eli passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin.
- Varusmieskoulutukseen perustuviin reserviläisten ensimmäisiin sodan ajan tehtäviin siviiliammatti ei vaikuta, mutta reserviläisen jatkosijoitukseen sillä voi jo olla merkitystä.
- Reserviläisten kannattaa tarkistaa ja päivittää yhteystietonsa ja ammattinsa Suomi.fi-verkkopalvelussa Digi- ja väestötietovirastolle. Sieltä tiedot päivittyvät Puolustusvoimien tietojärjestelmiin.
- SA-sijoituksiin vaikuttavia muita asioita ovat reserviläisen koulutus kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa, Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla, sotilasarvo ja ikä.
- Työnantaja voi varata henkilöstöään kriittisiin töihin myös poikkeusoloissa. Tällöin työntekijän sodan ajan tehtävä on työnantajansa palveluksessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi.
