Tulevaan
vuosikymmeneen kohdistuvat Merivoimissa suuret odotukset. Isoimpana edessä
siintää miljardiluokan Laivue 2020 -hanke. Tarkoituksena on korvata Merivoimien
käytöstä poistuvat alukset neljällä uudella modernilla monitoimikorvetilla.
Vuoden alussa Merivoimien komentajana aloittanut lippueamiraali Jori Harju pitää hanketta koko
Puolustusvoimien kannalta äärimmäisen tärkeänä.
–
Nämä asiat pitää nähdä kokonaisuutena. Laivue-hanke on tärkeä nimenomaan koko
Puolustusvoimille ja sitä kautta myös Merivoimille. Valmistuessaan sieltä tulee
meille välitöntä suorituskykyä. On tärkeä muistaa, että Merivoimat on toki
paljon muutakin, Harju taustoittaa.
Komentaja
myöntää hankkeen olevan myöhässä aikataulusta. Myöhästymisen taustalla on
hallituksen keväinen ero ja oikeuskanslerin antama linjaus, jonka mukaan
toimitusministeriö ei voi tehdä hankintaan liittyviä päätöksiä.
–
Asiat kuitenkin etenevät. Taistelujärjestelmästä on sopimus, ohjusvalintoja on
tehty ja nyt neuvotellaan itse laivojen rakentamisesta. Olen luottavainen, että
tämän kesän aikana pääsemme kertomaan lisää sopimuspuolesta.
Siinä
missä kuluvaa vuosikymmentä on pidetty Maavoimien vuosikymmenenä, ensi
vuosikymmen on laskettu Puolustusvoimissa Meri- ja Ilmavoimien kehittämiseen.
–
Jos nykyiset tehtävät säilyvät, tarvitaan luonnollisesti toisiaan täydentäviä
suorituskykyjä. Samalla meidän täytyy kuitenkin peilata ympärillämme muuttuvaa
toimintaympäristöä. Kyberpuoli ja tietojärjestelmät varmasti korostuvat, ja
nämä ovat varmasti puolustusvoimallisia uudistuksia, eivätkä pelkästään
Merivoimien haasteita. Merivoimia ei kehitetä yksin, vaan osana isoa
puolustusjärjestelmää.
Osaavat tekijät
Nykyistä
tilannetta Itämerellä Harju pitää uutena normaalina. Tilanne on muuttunut
muutamassa vuodessa paljon. Harjoitusten määrä on kasvanut ja sotilaallinen
läsnäolo alueella on vahvaa usealla maalla.
–
Tästä on tullut niin sanottu uusi normaali. Ei ole samanlaista kuin kylmän
sodan aikana, mutta samankaltaista. Enkä näe, että asetelma Itämerellä olisi
lähitulevaisuudessa mitenkään hiljenemässä, Harju toteaa ja nostaa vilkkaudesta
esimerkiksi kesäkuisen Baltops 19 -harjoituksen, johon osallistuu yli
20 000 sotilasta eri maista.
Lisääntynyt
aktiivisuus Merivoimien tärkeimmällä merellä tarkoittaa myös valvonnan
tärkeyden ja määrän nousua. Harjun mukaan valmius on ollut aina keskiössä
Merivoimissa, mutta komentajaa huolettaa miehistöön kohdistuva kuormitus.
–
Henkilöstömme on ammattiylpeää väkeä, joka haluaa aidosti tehdä työnsä
laadukkaasti, eivätkä he valita helposti. Rima on korkealla ja näiden asioiden
takia uupumus voi iskeä, mutta se ei aina tule riittävän ajoissa tietoon.
Harju
puhuu dynaamisesta valmiudesta, joka käytännössä tarkoittaa työkuorman suhteuttamista
valmiuden vaatimaan tasoon.
– Emme
voi vetää yläketju kireällä jatkuvasti. Valmius huolehditaan aina riittävälle
tasolle, mutta meillä pitää olla kyky myös laskea valmiutta ja sitä kautta
kuormitusta, kun siihen mahdollisuus tulee. Tämä vaatii suunnittelua ja
ymmärrystä.
Kansainvälisyyttä laatu edellä
Myös Merivoimissa
kansainvälistyminen näkyy. Erityisen tiivistä yhteistyö on Ruotsin kanssa.
Suomella on länsinaapureiden kanssa muun muassa suomalais-ruotsalainen
taisteluryhmä SFNTG (Swedish-Finnish Naval Task Group), jonka lisäksi mailla on
ollut yhteinen merivalvonta jo vuodesta 2006 lähtien. Harjun mukaan Merivoimat
osallistuu niihin kansainvälisiin harjoituksiin, joista se selkeästi hyötyy.
– Hyöty tulee usein kehittämisen,
valmiuden tai näkyvyyden kautta. Sen verran meidän pitää olla itsekkäitä, että
kaikkeen emme voi mennä mukaan.
Puolustusvoimissa
kansainvälistyminen vaikuttaa olevan alati lisääntyvä trendi, mutta ehkä hieman
yllättäen Harju toppuuttelee kasvun suhteen. Jo henkilöstön takia priorisointia
täytyy tehdä.
– En lähtisi nykyisestä määrästä
ainakaan lisäämään kansainvälisiä harjoituksia. Mielestäni olemme saavuttaneet
näillä resursseilla jonkinlaisen maksimin nyt. Ennemminkin suorittaisin
karsimista ja priorisoisin vielä enemmän, mikä on meille tärkeää ja hyödyksi ja
mikä ei ole ehkä aivan niin välttämätöntä. Tällä en tarkoita sitä, että meidän
tulisi harjoitella vain itseksemme. Kansainvälisyys on olennainen osa tätä
päivää, emme voi olla yksin hiekkalaatikolla.
Haastavia tehtäviä
Harjun mukaan reserviläisille on Merivoimissa
tarjolla todella haastaviakin tehtäviä, jos vain halu ja osaaminen riittävät.
Lippueamiraalin mukaan Merivoimilla on hyvät yhteydet reserviläiskenttään,
varsinkin Siniseen Reserviin Merivoimien esikunnasta on linja auki viikoittain.
– Ilman reserviläisiä ja heidän
järjestöjään emme pystyisi tekemään kaikkia niitä asioita, joita nyt teemme. Reserviläiset
ovat minun mielestäni erottamaton osa henkilöstöämme siinä missä
kantahenkilökuntakin, Harju toteaa.
Haastavista tehtävistä Harju kertoo
esimerkin harjoituksesta, jossa reserviläiset itse laskivat vesille miinoitteen,
jonka myös itse raivasivat pois. Kantahenkilökunnasta oli raivauksessa
mukana vain pakollinen varotoimihenkilö.
Komentajalta löytyy vielä toinenkin
esimerkki.
– Ei se mikään salaisuus ole, että
meillä on Merivoimien operaatiokeskukseenkin sijoitettuna useita reserviläisiä.
Siellä työskennellessä käsityksen koko Merivoimista täytyy olla jo valtavan
laaja, sillä sieltä käsinhän nimenomaan johdetaan koko Merivoimien toimintaa.
Kuka?
- Merivoimien komentaja lippueamiraali
Jori Harju - Syntynyt 20.10.1964 Alajärvellä
- Toiminut aiemmin muun muassa Merivoimien
operaatiopäällikkönä - Naimisissa, kolme lasta
- Harrastukset: kuntoliikunta,
salibandy
