Moni aktiivinen reserviläinen hankkii sovelletun reserviläisammunnan harrastuksen myötä pistoolin. Tällöin usein uutena asiana tulee pistoolin kantaminen taisteluvarustuksessa. Sama asia voi tapahtua, kun reserviläisen tai henkilökuntaan kuuluvan sijoitus muuttuu esikuntatasolle ja rynnäkkökivääri taistelijan aseena korvautuu pistoolilla. Pistoolia sodan ajan aseistuksenaan käyttävät lisäksi jotkin sotilaspoliisi- ja kaupunkijääkäriyksiköt, panssarivaunujen miehistöt sekä erikoijoukkojen yksiköt. Tässä yhteydessä on syytä pohtia, miten pistoolia kannetaan oikein ja millaisessa kotelossa.
Sotilastoiminnassa käytettävät pistoolikotelotyypit voidaan jakaa karkeasti perinteiseen lonkkakoteloon ja reisikoteloihin. Lisäksi on erilaisia hybridikoteloita, joissa esimerkiksi pistooli kiinnitetään lonkkakotelolla suojaliivin rintaan. Sotilaskotelot ovat pääosin nykyään kovamuovista tehtyjä ja asetyyppikohtaisia. Nykyisen pääosin käytössä olevan Puolustusvoimien pistoolin 9mm:n Glock 17 (9.00 PIST 2008) kotelona palvelevat Safarilandin modulaariset kotelot, joita voidaan käyttää lonkka- reisi- ja taisteluliivikiinnityksillä ja joista käytetäänkin nimitystä kotelojärjestelmä. Muiden yleisesti käytössä olevien pistoolityyppien kuten 9.00 PIST SIG (Sig Sauer P226/225) ja 9.00 PIST 80-91 (FN Hi-Power) kanssa käytetään yhä mm. Uncle Mike’s:n reisi- ja lonkkakoteloita sekä nahkakoteloa.
Nykyaikaiset kotelot ovat useimmiten varustettu useilla turvatoiminnoilla, jotka estävät aseen kotelosta putoamisen ja samalla vaikeuttavat aseen riistämistä esimerkiksi lähitaistelutilanteessa. Esimerkiksi Safarilandin koteloissa rakenteeseen kuuluu automaattinen aseen lukitusmekanismi, kun ase työnnetään koteloon. Lukitusmekanismi vapautetaan asetta kotelosta vedettäessä painamalla peukalolla lukitsinta. Automaattisen lukituksen lisäksi ase voidaan lukita koteloon lukitusnauhalla, joka varmistaa aseen pysymisen kotelossa silloin, kun aseella ei ole välitöntä käyttötarvetta. Uncle Mike’s -koteloissa taas on peukalolla käytettävän nappimallisen nauhavarmistuksen lisäksi ”riistonesto”-toiminto, joka mahdollistaa aseen vetämisen kotelosta vain, kun asetta painetaan aseen haltijan vartaloa vasten aseen kotelosta vetämisen yhteydessä. Vaikka ehkä kilpa-ammunta mielessä nämä ominaisuudet tuntuvat turhilta ja jopa hankalilta, reserviläisen kannattaa ostaessaan koteloa kiinnittää huomioita valittavan kotelon tyyppiin ja huomioida turvaominaisuudet. Luonteva veto turvaominaisuuksilla varustetusta kotelosta vaati vähintäänkin satoja – jollei tuhansia – toistoja. Tässäkin pätee vanha mantra ”train as you fight”.
Perinteinen lonkkakotelo soveltuu käytettäväksi ilman raskaita suoja- tai varusteliivejä tai varustevyössä esimerkiksi haalareiden päällä. Monen mielestä työssä, jossa on paljon autossa istumista, on perinteinen lonkkakotelo reisikoteloa parempi. Varmasti näistä syistä poliisi sekä monet sotilaspoliisit käyttävät lonkkakoteloa. Lonkkakotelo soveltuu myös tilanteisiin, joissa asetta halutaan kantaa, mutta ei välttämättä avoimesti, kuten joissakin kriisinhallintatehtävissä.
Reisikotelo on nimensä mukaisesti perinteistä lonkkakoteloa alemmas laskettu. Se mahdollistaa pistoolin vetämisen helpommin, vaikka suojaliivit ovat päällä. Reisikotelot ovat yleistyneet erityisesti suojaliivien lisääntymisen myötä, ja niitä on joskus kutsuttu myös taktisiksi koteloiksi tästä syytä. Aivan kuten aiemmin puhuimme suojaliiveistä, reisikoteloiden käytössä yleisin virhe on väärä säätäminen. Väärin säädetty kotelo hidastaa vetoa kotelosta sekä vaikeuttaa liikkumista. Usein myös väärä säätäminen aiheuttaa kotelon löystymistä ja tuntuu, ettei kotelo pysy paikallaan. Reisikotelo tulee säätää siten, että kun seisoo suoraan, tulisi sormien ylettyä kotelon alereunan yli. Tämä tuntuu monesta alkuun ”liian korkealta” ja monelle ruumiinosien suhteet aiheuttavat sen, että monissa reisikoteloissa voi ylempi jalkaremmi tulla ikävän korkealle nivusiin, jolloin hyvä vinkki on poistaa ylempi remmi. Kotelo kyllä pysyy yhdelläkin paikallaan – jos se on oikein säädetty.
Vaikka liivien käyttö ei mahdollista kovin hyvin lonkkakotelon käyttöä, reisikotelo on monen mielestä kuitenkin haastava erityisesti liikuttaessa paljon siviilityyppisillä ajoneuvoilla. Näissä ei välttämättä ole varsinkaan kuljettajan paikalla tilaa vaihdekepin ja käsijarrun takia reisikotelolle. Toisaalta liikuttaessa paljon jalan tai pitkiä matkoja maastossa moni kokee kaiken reiteen kiinnitetyn ylimääräisen painon häiritsevänä ja saattaapa reisikotelon kiinnityshihna hiertääkin ikävästi eritysesti kuumissa oloissa. Tämän takia on markkinoille tullut eräänlainen välimalli, jossa ns. alentajalla lasketaan lonkkakotelo vyölinjan alapuolelle. Tämä mahdollistaa useimpien suojaliivityyppien käytön kuitenkaan olematta niin matalalla, että vaatisi reiteen kiinnitettävän hihnan. Itse käytän alentajaa Safarilandin kotelojen kanssa niin jakokotelolla kun omallanikin. Vastaavia modilfikaatiosarjoja on saatavissa monilta muiltakin valmistajilta.
Erityisesti panssariajoneuvoissa operoivat sotilaat ovat havainneet niin lonkka- kun reisikotelotkin haastaviksi. Monen maan panssarivaunumiehistöt onkin varustettu erilaisilla kainalokoteloilla ja vastaavilla. Kotimaisessakin panssarivaunuhaalarissa on tästä syystä vasemman rintataskun sisällä kotelopistoolille. Kuitenkin monet näistä koteloratkaisuista ovat vaikeakäyttöisiä, joten on kehitetty ratkaisuja, joilla kotelon saa kiinni suoja- tai varusteliivien mollepintaan.
PS. Ethän sinä vain käytä ns. Serpa-tyyppistä koteloa, jossa kotelon lukitus avataan liipasinsormella? Nämä on nykyään kielletty SRA-ammunnassa sekä useiden kaupallisten toimijoiden kursseilla niiden aiheuttamien vahinkojen takia. Etusormella toteutettava lukituksen vapautus sopii varsin huonosti yhteen ihmisen perusvaistojen kanssa. Niin maailmalla kun Suomessakin on ikäviä esimerkkejä, kuinka stressin alla voi käydä, kun sormi jatkaa huomaamatta lukituksen vapautuksen jälkeen liipasinkaaren sisälle ja ase laukeaa aseen vielä ollessa osin kotelossa.
Kirjoittajasta: Yleisesikuntamajuri, jolla on yli 20 vuotta jalkaväki-, panssari- ja panssarijalkaväkikokemusta niin koti- kuin ulkomailtakin. Harrastaa crossfitiä ja sotilastarkka-ammuntaa sekä satunnaisesti SRA:ta. Sotilastarkka-ammunnassa hän on edustanut Puolustusvoimia niin kotimaan kuin ulkomaidenkin kilpailuissa, parhaimpina saavuuksinaan tarkka-ammunnan SM-kulta. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta työnantajaa Puolustusvoimia.
Instagram: @mika_maenpaa
Twitter: @MMaenpaa1
