Talvi tulee näemmä eteläänkin. Tänä vuonna jo marraskuussa on saatu Etelä-Suomessakin lumipeite monilla alueilla, joten on aika kaivaa lumi- ja pakkaskauden suojavaatetus esille. Tällä kertaa vinkkini käsittelevät siis talvi- ja välikauden naamiointia.
En tässä jutussa keskity niinkään talvipukeutumiseen itsensä lämpimänä pitämisen näkökulmasta, vaan naamioitumisen näkökulmasta. Tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin kypärän naamioimista talvella ja neljännessä osassa kasvojen naamioimista myös talvella. Luonnollisestikin on selvää, että kypärän talvisuojuksen käyttö sekä kasvojen naamiointi on vähintään yhtä tärkeää talvella ja kesällä. Aseen naamioinnista puhumattakaan, mutta siihen palaamme myöhemmissä osissa tätä sarjaa.
2000-luvun alussa kehitetty M05 -maastokuvioperhe sisältää kesä-, talvi-, pakkas- ja urbaanikuviot. Näistä käyttöön on otettu kesä-, talvi- ja pakkaskuviot. Lisäksi M05-maastokuviperheeseen on ollut tapana laskea M04-aavikkokuvio, jonka kehitys oli kuitenkin erillinen projekti M05-perheestä. M05 maastokuviot on luotu Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa tarkastelemalla ja analysoimalla kymmeniä tuhansia kuvia suomalaisesta metsässä eri vuoden aikoina. Data saatiin silloisen Metsäntutkimuslaitoksen arkistoista. M05:n kuviot ja värit on siis todellakin luotu juuri suomalaiseen maastoon ja siksi toimivat niin erinomaisesti nimenomaan suomalaisessa luonnossa.
Itse maastokuvioita on sittemmin skaalattu eri tarpeisiin ja muun muassa käytössä olevissa naamioverkoissa voi nykyään nähdä monenlaisia M05-johdannaisia kuvioita, kuten käännettävät kesä-/syksy- tai puhdas lumi-/likainen lumi- sekä kesä-/urbaaninaamioverkot. Pitää huomata, että kun puhumme M05-talvikuviosta, on se osoittautunut äärimmäisen hyväksi käytössä, vaikka poikkeaakin traditionaalisesta jo talvisodassa käytetystä puhtaan valkoisesta. Olen Jääkäriprikaatin todellisilta arktisilta taistelijoilta tosin kuullut, että täysin valkoinen lumipuku on joissain tietyissä olosuhteissa, kuten Ylä-Lapin puuttomilla tuntureilla, vielä hiukan parempi, vaikka muutoin M05 onkin ylivoimainen kuviointinsa ansiosta.
Jokainen, joka on liikkunut luonnossa M05 vaatetuksessa, on varmasti huomannut, kuinka hyvä tuo väriperhe ja kuvio on! Miksi siis moni peittää kuvion yksivärisellä suoja- tai varusteliivillä? Haaste korostuu eritysesti lumipuvun kanssa. Huippuluokan metsään hävittävä kuvio, mutta päälle laitetaan yksivärinen kuvion peittävä suojaliivi? Niin sirpale- kun luotiliivikin kuuluvat siis lumipuvun takin alle – ei päälle. Moni sanoo nyt, että eihän silloin pääse liiviin kiinnitettyihin taskuihin käsiksi. No ei ehkä yhtä nopeasti, kuin jos ne ovat päällä, mutta pääsee kuitenkin, kun takkia vähän avaa. Toisaalta kannattaa huomata, että eivät ne taskut aukea ja sulkeudu myöskään, jos olet ryöminyt lumessa ja saanut sen jälkeen ne jäähän, kuten usein käy.
Toinen ratkaisu on hankkia lumipuvun takki, jossa on avattava niin sanottu ”kengurutasku”. En ole vielä henkilökohtaisesti tuota testannut, enkä saanut tähän juttuun kuvaa moisesta, koska suomalainen toimittaja on myynyt niiden osalta ”ei oota” ja oma kappaleeni on viivästynyt, koska kuulemma kanadalaiset ostivat viime talvena varastot tyhjäksi. Ei kai se tällä perusteella täysin huono voi olla?
Oma ratkaisuni on ollut sitten se toinen malli. Laitan suojaliivin takin alle ja takin päälle tulee valkoinen kantolaite. Koska käytän niin sanottua battlebelttiä, myös se tulee takin alle, mutta siten, että pistooli ja muun muassa pistoolin lippaat ovat käytettävissä. Ryömittäessä on helppo nykäistä takin helma pistoolin päälle, niin se ei ole heti täynnä lunta. Uhkatason vaatiessa nostan helman pois kotelon päältä. Talveksi myös tyhjennän plate carrier -liivistä taskut pois takin alta, paitsi juomarakon, jota käytän lievemmillä pakkasilla. Takin päälle tulee kevyt chestrig -tyyppinen kantolaite, jossa ovat lippaat, radio, kiristysside ja pieni yleistasku esimerkiksi valonvahvistimelle. Itse olen maalannut tämän valkoiseksi IR-heijastuksiltaan lunta vastaavalla spraymaalilla. En kehoita ketään näin rauhan aikana maalamaan jakovarusteitaan ilman lupaa, mutta esimerkiksi talvisodan aikaan kypäriä ja varusteita maalattiin ihan yleisesti ja Puolustusvoimillakin on nykyään olemassa pois pestävää maalia naamiomaalaamiseen. Erikoisjoukoilla Suomessa on jopa käytössä erillinen valkoinen tiedustelijan liivi.
Kesä- ja talvinaamioinnit ovat tavallaan helppoja, mutta mitä tehdä väliaikoina? Varsinkin keväällä Suomessa kelit ovat sellaiset, että puut ovat lumipeitteestä vapaat auringon lämmittäessä niitä ja lumet tippuvat pois, vaikka maassa onkin lunta. Tällöin on hyödyllistä käyttää alakropassa lumimaastokuviota ja yläkropassa ja päässä metsämaastokuviota sekä kiintonaamioitua kypärää. Syksyisin taas maassa saattaa olla lunta, mutta puissa ei ole vielä kunnon lumikerrosta vaan pakkashyhmää. Tällöin parhaiten toimii lumimaastokuvio alakropassa ja pakkasmaastokuvio yläkropassa. Pakkasmaastokuvio muuten toimii avokallioilla, kuten saaristossa, erittäin hyvin vuodenajasta riippumatta. Kuvissa päälläni on niin sanottu windshirt eli pieneen tilaan pakkautuva löysä tuulta ja vettä pitävä paita, jonka saa vedettyä tauoilla nopeasti taisteluvarustuksen päälle. On muuten äärimmäisen kätevä keksintö, joka on minulla aina mukana taisteluliivin yleistaskussa.
PS. Ethän sinä käytä jaettua lumipukua tuulensuojavaatteena pelkässä loskassa tai lumettomassa kelissä? Sen lisäksi, että se pikemminkin paljastaa kuin suojaa, saadaan helposti pilattua erityisesti housut, koska varsinkin pidemmän kura-altistuksen jälkeen nuo eivät enää lähde puhtaaksi pesussa ja suoja-arvo niissä oloissa, mihin lumipuku on tarkoitettu, on heikko. Samoin lumipuku tulsi vaihtaa tarpeeksi usein varastolla, jotta lika ei pinty ja sitä kautta tapahdu sama ilmiö. Harmillisen monet eivät tätä tee, ja se tuottaa Puolustusvoimille turhia kustannuksia hylkyyn menevien lumipukujen määränä.
Kirjoittajasta: Yleisesikuntamajuri, jolla on yli 20 vuotta jalkaväki-, panssari- ja panssarijalkaväkikokemusta niin koti- kuin ulkomailtakin. Harrastaa crossfitiä ja sotilastarkka-ammuntaa sekä satunnaisesti SRA:ta. Sotilastarkka-ammunnassa hän on edustanut Puolustusvoimia niin kotimaan kuin ulkomaidenkin kilpailuissa, parhaimpina saavuuksinaan tarkka-ammunnan SM-kulta. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä edusta työnantajaa Puolustusvoimia.
Instagram: @mika_maenpaa
Twitter: @MMaenpaa1
