• Kalusto
  • Puolustusvoimat

Maalla, merellä ja ilmassa – Saab on toimittanut kalustoa kaikille puolustushaaroille

Saabin mukaan satsaukset teknologiakehitykseen Suomessa eivät riipu HX-hankkeen lopputuloksesta.

Merivoimat

RBS-15 eli Meritorjuntaohjus 85 lähtee ajoneuvolavetilta lennolle ruutirakettimoottorien heittämänä. Niiden irrottua ohjus jatkaa maaliinsa suihkuturbiinin voimalla.

Saab perustettiin 1937 rakentamaan sotilaskoneita Ruotsille. Nimi onkin lyhenne tuosta tehtävästä: Svenska Aeroplan Aktiebolag. Saab liittyi sujuvasti osaksi pitkää ruotsalaista sotavarusteiden valmistusperinnettä. Ensimmäinen tuote oli tiedusteluun ja syöksypommitukseen tarkoitettu Saab B 17 -kone.

Vuosien varrella yhtiö on lukuisien omistusjärjestelyjen myötä kasvanut nykyiseksi kansainväliseksi ilmailu- ja puolustusalan toimijaksi. Lentokoneet ovat säilyneet näkyvimpänä tuotteena, mutta niiden rinnalle on noussut lukuisia erilaisia järjestelmiä maalla, merellä ja taivaalla – sekä myös veden alla.

Saab on naapurimaan yrityksenä ollut luonnollinen kumppani myös Suomelle. Toisen maailmansodan aikana muun muassa Yhdysvalloista ostetut Brewster 239 -hävittäjät koottiin laivauksen jälkeen Trollhättanissa meille siirtolennettäviksi.

Ensimmäinen varsinainen hankinta Suomeen olivat kaksi käytettyä B 17 -konetta, joilla lennettiin vuosina 1959-60. Tuolloin jo armottomasti vanhentuneet lentolaitteet palvelivat maalinhinaajina, kunnes ne poistettiin lentovaurioiden jälkeen.

Seuraava kauppa oli jo merkittävämpi. Ilmavoimat osti 60-luvun alussa 36 mäntämoottorista Saab 91 Safir -alkeiskoulukonetta. ”Sähvät” palvelivat parikymmentä vuotta ja osa niistä lentää edelleen Suomessa siviiliomistuksessa.

Ilmapuolustuksen keskiöön ruotsalaiskoneet nousivat, kun Suomi osti 1972 MiG-itäkalustoa tasapainottamaan Saab 35S ja 35FS Draken -hävittäjiä. Lisäksi hankittiin 35BS-hävittäjiä ja kaksipaikkaisia 35CS -harjoitushävittäjiä. Saab osallistui myös Ilmavoimien MiG-21BIS- ja Draken-koneet 90-luvun alussa korvanneeseen DX-hankkeeseen. Silloinen JAS 39A Gripen -hävittäjä ei tullut valituksi vielä kehitysvaiheena olevana.

Saabin ensimmäinen tuote oli B 17 -pommikone. Se nähtiin viime kesänä Kaivopuiston lentonäytöksessä Helsingissä. Kuva: Tero Tuominen

Nykyisin Saab on luonnollisesti eniten julkisuudessa Ilmavoimien Hornet-hävittäjät korvaavaan HX-hankkeen tiimoilta. Uuden sukupolven Gripen E -kone on yksi viidestä ehdokkaasta. Valintapäätös on odotettavissa ennen kuluvan vuoden loppua, siksi siitä ei tässä yhteydessä enempää.

Viime vuosina Saab on laajentanut merkittävästi toimintaansa Suomessa. Esimerkiksi taannoiset Safir-kaupat hoituivat vielä Boforsin kautta. Se oli myynyt laivatykkejä Suomeen.

Nykyisin Saab Finland on yhtiö, joka kasvaa Suomessa erityisesti tuotekehityksen alalla yhdessä kotimaisten toimijoiden kautta. Vuonna 2015 yhtiöllä oli täällä kolme työntekijää. Kuluvan vuoden lopussa määrän arvioidaan olevan jopa 80. Liikevaihto on noussut vuoden 2017 2,1 miljoonasta eurosta tänä vuonna arviolta jopa yli 8 miljoonaan.

Saabilla on oma 2017 perustettu teknologiakeskus Tampereella. Kehitteillä on erilaista radiotaajuusalueen laitteisiin sekä sensoreihin liittyvää teknologiaa kuten datalinkkejä. Lisäksi yhteistyötä tehdään Aalto-yliopiston ja teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.

Suomalaista osaamista hyödynnetään myös virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden VR/XR-laitteissa, joissa kumppanina on Varjo.

NLAW on yhden taistelijan ase, jolla voidaan tuhota kaikki panssarivaunut kaikista suunnista. Pimeätähtäintä lukuun ottamatta ase on kertakäyttöinen. Kuva: Tero Tuominen

Saabin Sisäampumasimulaattori SAS mahdollistaa realistisen ampumaharjoittelun rekyyleineen ja lukon liikkeineen. Samalla järjestelmä tuottaa kouluttajalle tietoa, jolla korjata suorituksia. Kuva: Tero Tuominen

Maavoimat käyttää useita Saabin toimittamia järjestelmiä. NLAW-panssarintorjuntaohjus (Next Generation Light Anti-tank Weapon) on yhden taistelijan ase, jolla voidaan vaikuttaa kaikkiin taistelukentällä vastaan tuleviin maaleihin myös etusektorista 20–600 metrin etäisyyksiltä.

Ampuja seuraa tähtäimellä maalia 3–5 sekuntia ja järjestelmä laskee tarvittavat ennakot ja etäisyyden. Laukaisusta ohjus lentää kohteensa yli (Overfly Top Attack). Kun magneettiset ja optiset sensorit havaitsevat maalin, ontelopanos laukeaa suoraan alas ja läpäisee ohuen kattopanssaroinnin.

Vaihtoehtoisesti NLAW voidaan kohdistaa suoraan maaliin kuten esimerkiksi bunkkerin ampuma-aukkoon. Sillä voidaan ampua myös suljetuista tiloista, mikä on etu kaupunkitaisteluissa. Maavoimat tilasi järjestelmän vuonna 2007. Patria valmisti aseen VV3X-pimeätähtäimen, joka on ainoa uudelleenkäytettävä osa.

Saab on mukana myös Maavoimien ASRAD-R -ilmatorjuntaohjusjärjestelmässä (ITO05), joka tilattiin vuonna 2002. Unimog-maastokuorma-auton alustalle asennetun CMAD-kontin (Container Mounted Air Defence) ja HARD 3D LPI -tutkan (Low Probability of Interception) aseosana on ruotsalainen RBS70 eli Bolide.

Samaa ohjusta voidaan käyttää myös maastossa kantaen siirrettävältä jalustalta. ITO05-patterissa on neljä ajoneuvoalustaa ja neljä jalustaa.

Järjestelmä on pimeätoimintakykyinen. Ohjus lentää maaliinsa seuraten siihen lukittua lasersädettä (ns. Beam Rider), joten häirintä on vaikeaa.

KASI-järjestelmän PDD-liivissä on runsaasti tekniikkaa. Ylhäällä tuomariase, sen vieressä kypärään tuleva ilmaisinhihna ja niiden alapuolella rynnäkkökiväriin asennettava laserlähetin. Kuva: Tero Tuominen

Saab toimittaa Maavoimille myös koulutusjärjestelmiä. Tuorein niistä on Saab GCIDT (Ground Combat Indoor Training) eli Sisäampumasimulaattori SAS. Sillä voidaan opettaa aseenkäsittelyä kustannustehokkaasti ja turvallisesti mutta samalla realistisesti. Harjoitusase simuloi rekyylin ja lukon liikkeet.

Koulutettavat ampuvat valkokankaalle heijastettavia maaleja. Aseen laseryksikkö suuntaa niihin säteen, jota järjestelmän kamera seuraa ja laskee osumat.

Vuonna 2004 hankittu KASI-järjestelmä (KAksipuolisen taistelun SImulointi) puolestaan mahdollistaa todenmukaisen harjoittelun maastossa. Aseiden laserlähettimet ja taistelijoiden sekä ajoneuvojen vastaanottimet mahdollistavat tulenkuvauksen reaaliajassa.

Järjestelmä rekisteröi laukaukset sekä kaikkien osapuolten sijainnit maastossa. Tulen alle jääneen taistelijan PDD-liivi (Personal Detection Device) päättelee, onko kyseessä kuolettava osuma vai haavoittuminen sekä kertoo tapahtuneesta kaiuttimensa kautta. Eliminoidun taistelijan aseella ei voi enää ampua.

Tilanne välittyy reaaliajassa kontteihin rakennettuun johtokeskukseen. Koska kaikki myös tallennettaan, toiminta voidaan käydä osanottajien kanssa läpi palautteen annon yhteydessä.

Uusin KASI-versio on kaikilta osiltaan aiempaa kevyempi. Palautevaihe voidaan käydä läpi maastopakettiautoon sijoitetulta näytöltä.

Odoteltaessa uutta Torped 47 -asetta Ruotsi on lainannut Suomelle 400 mm lankaohjattuja Torped 45 -kevyttorpedoja. Tässä sellainen laukaistaan Hamina-luokan ohjusveneestä koeammunnoissa kesällä 2020. Torpedoputki on aluksen peräkannella. Kuva: Merivoimat

Rauma-luokan peruskorjattu ohjusvene. Pääase on RBS-15-merimaaliohjus. Ylimpänä näkyy Saab Giraffe 9GA 208 -tutka. Komentosillan katolla CEROS 200 -maalinosoituslaite. Aluksessa on Saab 9LV225 -taistelunjohtojärjestelmä. Kuva: Tero Tuominen

Merivoimien kynnysasejärjestelmän on 80-luvulta alkaen muodostanut Saabin RBS-15SF-merimaaliohjus (MTO85). Se on asennettu Helsinki-, Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneisiin sekä kuorma-autolavetille.

Monille lienee tullut yllätyksenä se, ettei Merivoimat valinnut pitkään palvelleen RBS-15:n uusinta versiota tulevan Laivue 2020 eli Pohjanmaa-luokan pääaseeksi. Sen sijaan PTO2020-pintatorjuntaohjukseksi tulee Israel Aerospace Industries Gabriel. Se asennetaan myös Hamina-luokkaan.

RBS-15:n ylläpito jatkuu, sillä se on palveluksessa niin kauan kuin Rauma-luokan ohjusveneet ovat käytössä. Myös ajoneuvoalustoilla on jäljellä elinkaarta.

Saabin Trackfire RWS -aselavetti (Remote Weapon System) on jo asennettu Hamina-luokan ohjusveneisiin, Jehu-luokan maihinnousuveneisiin sekä Pansio-luokan miinalauttoihin. Myös Pohjanmaat saavat saman järjestelmän.

RWS:n aseiksi voidaan kiinnittää 12,7×107 NSV -ilmatorjuntakonekivääri tai 7,62x53R PKM -konekivääri. Lavettiin käy myös 40 mm Heckler & Koch GMG -kranaattikonekivääri. Trackfiressä on kamerat näkyvälle valolle ja infrapunalle sekä laseretäisyysmittain.

Pohjanmaa-luokkaan on tulossa Saab 9LV -taistelunjohtojärjestelmä, joka on aiempana versiona myös Haminoissa. 9LV (Luftvärn) pohjautuu Philipsin Ruotsin tytäryhtiön jo 60-luvulla suunnittelemaan järjestelmään. Sitä on kehitetty lukuisina sukupolvina nykyiseen tasoon.

Saabin osuus Pohjanmaa-luokan 1,2 miljardin euron rakentamisbudjetista on 412 miljoonaa euroa. Pakettiin sisältyy lukuisia eri järjestelmiä kuten CEROS 200 –maalinosoituslaite (Celsius tech Radar and Optical Site).

Kokonaan uuden kyvyn Merivoimille tuo Torped 47 -kevyttorpedo, joka on optimoitu sukellusvenetorjuntaan Itämeren matalissa olosuhteissa. Se tulee Hamina-luokan ohjusveneisiin ja Pohjanmaa-korveteille.

Ilmavoimien Saab Giraffe 100AAA -tutka on asennettu Sisu-alustalle. Kuva: Tero Tuominen

Ilmavoimat käyttää lähivalvontatutkanaan Sisu SK242 -kuorma-autoalustalle asennettua Saab Giraffe 100AAA -järjestelmää. Ne saatiin käyttöön 1993 alkaen. Maavoimilla on myös vastaava Maalinosoitustutka 87 –järjestelmä Pasi-alustalla.

F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät käyttävät Saab BOL-omasuojalaitetta. Se on siipiripustimen kylkeen kiinnitettävä kasettimainen järjestelmä. MLU2-päivityksessä käyttöön tullut BOL laukaisee silppua ja soihtuja hämäämään uhkaavia tutka- ja lämpöhakuisia ohjuksia. Yhdessä kasetissa on 160 heitettä.

Kävi hävittäjävalinnassa miten tahansa, Saabilla on tulevaisuudessakin merkittävä jalanjälki Suomessa. Yhtiöstä vakuutetaankin, että esimerkiksi satsaukset teknologiakehitykseen Suomessa eivät riipu HX-hankkeen lopputuloksesta.

ASRAD-R -ilmatorjuntaohjusjärjestelmässä (ITO05) on neljä Saab Bolide -ohjusta. Järjestelmä on asennettu Unimog-alustalle. Kuva: Tero Tuominen