Artikkeli on julkaistu alun perin
Reserviläisen numerossa 3/2018. Tämä on sarjan ”Hiljenneet varuskunnat” kolmas
osa. Oulua käsittelevän osan voi lukea täältä ja Hämeenlinnaa käsittelevän täältä.
Joensuun seudulla oli itsenäisen Suomen sotaväkeä jo
ennen sotia. Kaupungissa ollut rajavartiosto siirtyi vuonna 1922 Onttolaan, ja Pohjois-Karjalan
rajavartioston rajajääkärikomppania kouluttaa siellä varusmiehiä yhä. Välirauhan
aikana Joensuun seudun varuskuntaelämä vilkastui oleellisesti.
Käsite Joensuun varuskunta on Tuntemattomasta sotilaasta tuttu. Sinnehän hevosmiesten
tietotoimiston mukaan Paloaukealla Liperin Ylämyllyllä majaillutta joukkoa
oltiin siirtämässä. Parakkivaruskunnan perustaminen kävi romaanissa kerrotulla
tavalla. Vuonna 1926 oli palanut 3-4 neliökilometriä metsää ja aukea oli sopiva
paikka talvisodasta palaaville 13. Divisioonan joukoille.
Jalkaväkeä Paloaukealle tuli vasta kesällä 1940. Toukokuussa
paikalle oli ehtinyt IV Armeijakunnan pioneereja. Heitä ennen Paloaukean
läheisyydessä oli majaillut kurikomppania tehtävänään purkaa Karjalan evakoiden
tavaroita junista. Kesäkuussa Paloaukealle saapui myös tykistöä eli
vaatimattomissa puitteissa käynnistyi aika monipuolinen varuskunta.
Ylämyllyn ensimmäinen varuskuntakäsky päivättiin
17.6.1940. Tasan vuotta myöhemmin Ylämyllyltä lähdettiin ”kohti tuntematonta
päämäärää”. Jatkosodan liikekannallepano alkoi ja parakkikylään jäi vain pieni
komennusosasto.
Varuskunta
oli venyvä käsite
Joensuun seudulle päätyi moni talvisodasta palaava
joukko, ja varuskunnasta tuli varsin venyvä käsite. Heinäkuussa 1940 13.
Divisioonan hallintoalue jaettiin kahdeksaksi ”varuskunnaksi”, joista yksi oli
Ylämylly. Se puolestaan jakautui neljäksi valvonta-alueeksi. Elokuussa 1949
Ylämylly nimettiin virallisesti varuskunnaksi.
Kontiorannan varuskunnan synty Kontiolahdelle Joensuusta
koilliseen oli Ylämyllyn kaltainen. Kesäkuussa 1940 sinne tuli JR 34:n
ensimmäinen pataljoona ja myöhemmin lisää joukkoja. Ensimmäinen varuskuntakäsky
annettiin 28.8.1940. Lokakuussa alettiin rakentaa parakkeja varusmiehille ja
vaatimattomia asuntoja asuntopulasta kärsivälle kantahenkilökunnalle, josta iso
osa oli luovutetusta Karjalasta.
Välirauhan
parakkivaruskunnat
Kontiorannassa toimi välirauhan aikana monia eri
aselajeja. Noin 3 000 miehen kokoonpano muistutti nykyistä prikaatia. Varuskunnasta
lähti jatkosotaan JR 9 ja paikalle jäi aluksi pieni komennusjoukkue. Sodan
aikana Kontiorannassa toimi Järjestelykeskus 1, jonka kautta rintamalle kulki
lähes 50 000 täydennysmiestä.
Vastaavanlaisia teltta- ja parakkivaruskuntia oli
välirauhan aikana muuallakin itärajan tuntumassa. Joukkoja sijoitettiin
mahdollisille suojajoukkotaistelujen alueille sekä paikoille, joille alettiin
rakentaa Salpalinjaa. Talvisodan jälkeen Suomen tilanne oli epävarma ja
Euroopassa käytiin sotaa. Siksi miehiä pidettiin rivissä tavallista enemmän ja
palvelusaikojakin pidennettiin, joten joukoille piti kiireesti järjestää edes
jonkinlainen majoitus.
Ylämylly
tykistövaruskunnaksi
Sotien jälkeen Ylämyllyn Paloaukea majoitti
lyhytaikaisesti rintamalta palaavia joukkoja. Pysyvästi sinne jäi
Kenttätykistörykmentti 1:n toinen patteristo, joka siirtyi Kontiolahdelta
Ylämyllylle helmikuussa 1945. Tästä alkaen Ylämylly oli tykistövaruskunta vuoteen
1990 asti.
Pian sodan jälkeen Ylämyllyn kasarminhoitoalue käsitti
12 majoitusaluetta, joissa oli noin 450 rakennusta – lähinnä parakkeja ja muita
tilapäisrakennelmia. Ylämylly oli alueista suurin ja siellä oli parisataa
rakennusta.
Nimet
ja organisaatiot muuttuvat
Ylämyllyn tykistöjoukon nimi ja alistussuhteet ehtivät
muuttua monta kertaa. Vuoden 1952 puolustusvoimauudistuksessa Ylämyllylle
muodostettiin KTR 1. Rykmentin aliupseerikoulu siirtyi Hyrylästä Ylämyllylle
kesällä 1954, ja oppilaita alkoi tulla muualtakin maasta Paloaukealle, eikä sieltä
enää lähdetty Hyrylään tykistöoppia saamaan.
Alkeellisia majoitusoloja alettiin parantaa 1950-luvun
alussa. Ykköskasarmi valmistui vuonna 1952 ja kakkoskasarmi kahta vuotta
myöhemmin. Sen myötä viimeisetkin parakit kävivät tarpeettomiksi. Patteristo
moottoroitiin jo vuonna 1949, mutta työhevosia oli rivissä vielä 15 vuotta.
Nimeäminen Pohjanmaan tykistörykmentiksi vuoden 1957
alussa enteili muutosta. Pari vuotta myöhemmin Ylämyllyn tykistöä tarvittiin Ouluun
perustettuun tykistörykmenttiin. Jäljelle jääneestä osasta muodostettiin
Pohjois-Savon prikaatin patteristo. Varuskunnan kehittämistä ei lopetettu, vaan
1950-luvun aikana valmistui uusi ruokala, sotilaskoti sekä korjaamo ja pian
näiden jälkeen 33-paikkainen sairaala.
Apupalvelusta
ja vapaa-ajantoimintaa
Varusmiehiä sijoitettiin monenlaisiin
apupalvelustehtäviin toisin kuin nykyisin. Moni sellainen nuorukainen, jonka palvelus
nykyään katkeaisi, selvisi kunnialla varusmiesajasta. Ylämyllyllä komennusmiesten
tehtävänimikkeitä olivat muun muassa saunanlämmittäjä, sirkkelimies ja
vedenajaja.
Ylämyllylle perustettiin varusmiestoimikunta jo vuonna
1967, vaikka valtakunnallisesti idea julkaistiin pari vuotta myöhemmin. Toimikunta
oli aluksi nimellisesti Pohjois-Karjalan Tykistökillan varusmiesjaosto, mutta
toimi jo samoin kuin myöhempi tykkimiestoimikunta eli kehitti varusmiesten
vapaa-ajantoimintaa ja järjesti tanssejakin.
Osaksi
Pohjois-Karjalan prikaatia
Joukko nimettiin Pohjois-Karjalan patteristoksi vuoden
1963 alussa ja siitä tuli itsenäinen joukko-osasto. Organisaatiota päivitettiin
ja varuskuntaa kehitettiin edelleen kunnes 11.10.1989 palvelukseen astui
viimeinen erä tykkimiehiä.
Varuskunnan toiminta kuitenkin jatkui osana
Pohjois-Karjalan prikaatia. Ylämyllyllä aloitti kesällä 1990 Joensuun
pataljoona, jossa koulutettiin sissejä, kuljettajia sekä AUK:ssa aliupseereja.
Myös kertausharjoituskomppania kuului kokoonpanoon. Ylämyllyn saama lisäaika
oli lopussa, kun AUK:n viimeinen kurssi valmistui 30.11.1996.
Liperin kunta sai vaihtokaupalla varuskunnan maita ja niille
kaavoitettiin Jyrinkylän asuntoalue. Kasarmeja on muunnettu kouluiksi ja
päiväkodeiksi. Puolustusvoimia edustaa Itä-Suomen huoltorykmenttiin kuuluva
Ylämyllyn varastoalue.
Kontioranta
korpisoturien kouluttajaksi
Rukajärven suunnalta palaavan JR10:n runko sijoittui
syksyllä 1944 Kontiorantaan ja se oli rauhan ajan varuskunnan alku. JR3:ksi muuttuneen
joukon osia oli sijoitettuna myös Nurmekseen. Koko varuskunnan huhuttiin
siirtyvän sinne paremman rakennuskannan takia, mutta Nurmeksen pataljoona
siirrettiinkin muun rykmentin yhteyteen vuonna 1948. Rykmentti supistui samalla
jääkäripataljoonaksi (JP/JR3). Nimi muuttui vuonna 1952 JP5:ksi ja viisi vuotta
myöhemmin Karjalan jääkäripataljoonaksi.
Varuskunta vakinaistettiin 1949 ja sille lunastettiin
vähitellen 750 hehtaaria maata. Surkeita majoitusolosuhteita parannettiin.
Vuonna 1950 valmistui ruokala, joka oli Puolustusvoimien ensimmäinen
uudisrakennus sotien jälkeen. Ensimmäinen kivikasarmi valmistui kahta vuotta
myöhemmin ja viimeinen vuonna 1976, jolloin Kontiorannassa toimi täysvahvuinen
jääkäripataljoona. Kokonaisuuden kruunasi uimahalli saunoineen. Ampumaleirit
pidettiin Kuhmon Vuosangassa ja vuodesta 1974 alkaen myös Nurmeksen
Sotinpurolla.
Kontiorannan
tulevaisuus vapaa-ajassa
KarJP:stä tuli heinäkuussa 1990 perustetun Pohjois-Karjalan
prikaatin runko, mutta jo kahden vuoden kuluttua saatiin ensitiedot prikaatin
mahdollisesta lakkauttamisesta. Ylämyllyn toiminnot siirrettiin vähitellen
Kontiorantaan. Korpisoturien kouluttajana tunnetun Pohjois-Karjalan prikaatin lippu
laskettiin vuoden 2013 lopussa.
Joensuun seudulla Puolustusvoimia edustaa nykyään
aluetoimisto sekä Puolustusvoimain palvelukeskus. Kunta lunasti Kontiorannan
alueen ja sinne on vastikään hyväksytty mittavan vapaa-ajan rakentamisen
mahdollistava asemakaava. Ennen Kontiorannasta lähdettiin lomille, mutta kohta
sinne voi palata viettämään niitä.
Lähteitä:
Elsinen Pertti: Kontiolahden
varuskunnan historia 1940–1976 (1976)
Marko Palokangas (toim.):
Puolustusvoimat Entiset joukko-osastot 1945–2005 (2013)
Marko Palokangas (toim.):
Puolustusvoimat Joukko-osastoperinteet (2008)
Turunen Matti: Pohjois-Karjalan
prikaati – korpisoturien kouluttaja 1990–2000 (2000)
Paloaukean varuskunta – Ylämyllyn
varuskunnan historiikki 1940–1985 (1984)
Lue myös: 22.03.2019
Sota-ajan Oulua väritti saksalainen varuskunta
22.02.2019
Hämeenlinnassa oli joukkoja 1200-luvulta 2000-luvun alkuun
