Eversti Jukka Nurmi aloitti maaliskuussa 2020 tehtävässä, joka on osa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen tähtäävää uudistuspakettia. Puolustusvoimat sai täksi vuodeksi 42 uutta tehtävää, joihin Nurmen työ, vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, lukeutuu.
Nurmen päätoiminta-alueisiin kuuluvat vapaaehtoisen maanpuolustuksen valvonta ja ohjaaminen valtakunnallisesti sekä osallistuminen parlamentaariseen asevelvollisuuden kehittämisen komiteaan.
– Molemmat toiminta-alueet työllistävät tällä hetkellä yhtä paljon. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ohjaus tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen toteuttamista, kehittämistä, viestintää ja raportointia Puolustusvoimien sisällä ja ulkopuolella, Nurmi sanoo.
Nurmi ohjaa VMP-upseereja, jotka kuuluvat uusiin perustettuihin tehtäviin. Aiemmin vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajan tehtävä oli osa Puolustusvoimien koulutuspäällikön työnkuvaa. Koulutuspäällikkö onkin Nurmen lähin esimies.
– Tehtävän eriyttäminen kuvaa sitä, miten tärkeäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen nähdään.
Haastatteluhetkellä Nurmi on juuri käynyt koulutuspäällikön kanssa seurantakäynnillä Karjalan lennostossa ja Jääkäriprikaatissa katsomassa, miten Koulutus 2020 -uudistus ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminta ovat tänä vuonna lähteneet käyntiin.
Nurmi kertoo reissulta jääneen mieleen muun muassa Ilmavoimien pohdinnat vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyödyntämisestä.
– Ilmavoimissakin vapaaehtoispuolelta alkaa löytyä erityisiä suorituskykyjä, joista saadaan toiminnalle lisäarvoa. Ilmavoimathan on perinteisesti ollut tavallaan puoliksi ammattilaishaara, jossa fokus on ollut lentämisessä. Viime aikoina on kuitenkin tuntunut, että siellä on alettu ajatella kokonaisuutta myös maassa tapahtuvasta toiminnasta. Tukikohdat, tuki- ja logistiikkapuoli eivät pyöri ilman reserviä.
Suurin osa Ilmavoimien sodan ajan joukoista koostuu reserviläisistä, ja niihin kuuluu paljon muitakin kuin lentäjät.
Koronaepidemiasta huolimatta Nurmi on päässyt kiertämään tänä vuonna erilaisissa harjoituksissa ja tapahtumissa sekä joukko-osastoissa. Vaikka koulutus meni niin sanotusti kiinni keväällä, on Nurmi pystynyt tapaamaan myös MPK:n väkeä sekä Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton johtoa.
MPK:n osalta tämän piti olla vuosi, jolloin uutta työnjakoa Puolustusvoimien kanssa päästään testaamaan kunnolla käytännössä. Epidemia on kutenkin lyönyt kapuloita koulutustoiminnan rattaisiin, eikä ihan kaikkia kokemuksia uudistuksista ole voitu saada.
– Onnistuneita harjoituksia on kuitenkin järjestetty, ja mitä olen nähnyt, niin ensikommentit uudistuksista ovat olleet positiivisia. Puolustusvoimien näkökulmasta uusi tehtävänjako eli sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille ja MPK:n roolin painottaminen sotilaallisten valmiuksien koulutukseen ja paikallispuolustuksen kehittämisen vaikuttaa toimivalta.
Nurmen mukaan parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean työssä reservin koulutuksen kehittäminen on merkittävässä roolissa. Ajatuksena on, että reserviläistenkin palveluja kehitettäisiin.
– Kun mietitään asevelvollisen elämänkaarta kutsunnoista alkaen, monesti kehittämisen fokus on varusmiespalveluksessa. Nyt ollaan ehkä painottumassa entistä enemmän myös siihen suuntaan, että reserviläisten palveluihin satsattaisiin. Ehkä tässä on sellainen reservin kehittämisen aika alkamassa. Ihan kaikkea reservin osaamista ja tarmoa ei ole tähän mennessä pystytty hyödyntämään.
Erilaisia sähköisiä palveluja kehitetään asevelvollisille. Yhteydenpitoon reserviläisten ja Puolustusvoimien välillä on tulossa niin sanottu reserviläisportaali, jossa kyettäisiin yksilökohtaiseen viestintään. Sen julkaisuaikataulu ei ole vielä selvillä.
Puolustusvoimien intresseissä on kehittää entisestään reserviläisten rekrytointia heille sopiviin tehtäviin. Tässä MPK:n valmiuspäälliköiden rooli on keskeinen. Reserviläisiä halutaan ohjata verkko-opiskeluun ja sotilaallisia valmiuksia palveleville kursseille, jotka kehittävät Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa ja kertausharjoituksissa tarvittavia taitoja.
– Pyrimme nousujohteiseen koulutukseen. Tämä kaikki edellyttää myös reserviläiseltä aktiivisuutta, mutta sitäkin, että tietoa on tarjolla. MPK:n koulutuskalenterista pääsee hyvin alkuun ja kiinni järjestelmään. MPK:n kursseilla voi pitää omaa osaamista yllä tai hakeutua vaativampiin tehtäviin kurssien kautta.
Nurmi muistuttaa, että jos reserviläisellä on epäselvyyttä omasta sodan ajan sijoituksesta, voi aluetoimistoon ottaa yhteyttä ja selvittää asian. Sitä kautta saa myös opastusta vapaaehtoiseen koulutuspuoleen.
