• Puolustusvoimat

Asevelvollisuuskomitea esittää kutsuntoja myös naisille

Myös nykyistä reservin ikärajaa on syytä tarkastella, komitean raportti esittää.

Tuomas Kaarkoski

Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea esittää kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan.

Valtioneuvoston asettama ja kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama parlamentaarinen komitea esittää kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokkaan. Asevelvollisuuskomitean loppuraportti julkaistiin perjantaina. Kanervan mukaan syitä kutsuntojen laajentamiselle löytyy useitakin. Yksi ovat aiempaa pienemmät ikäluokat ja toinen merkittävä tekijä on maanpuolustustietoisuuden kasvattaminen kaikkien nuorten keskuudessa.

– Halusimme nähdä kutsuntapäivät aika strategisena vaihtoehtona sille, miten koko ikäluokka koottaisiin Suomessa yhteen ja annettaisiin tietoa, taustoitusta ja eväitä meidän nuorelle ikäpolvelle, niin että nuorilla olisi entistä laajemmat tiedot ja valmiudet maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen, Kanerva totesi perjantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Itse kutsuntajärjestelmä uudistuisi päätöksen myötä merkittävästi. Kutsuntaprosessi olisi kolmiportainen, jossa ensimmäisesä vaiheessa toteutettaisiin terveystarkastus koko ikäluokalle opiskeluterveydenhuollon puitteissa. Toisessa vaiheessa eli itse kutsuntapäivänä jaettaisiin informaatio itse maanpuolustusvelvollisuudesta, asevelvollisuudesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Prosessin kolmas osa olisi vielä itse palvelukseenmäärääminen. Komitea esittää mietinnössään myös naisille mahdollisuutta siviilipalvelukseen.

Reservin ikärajaa pitäisi tarkastella


Nykyistä reservin ikärajaa, jossa asevelvollinen kuuluu reserviin miehistön osalta 50-vuotiaaksi ja johtajakoulutuksen saaneiden osalta 60-vuotiaaksi, on syytä tarkastella, raportissa todetaan. Raportin mukaan monet reserviläiset ovat ikärajojen täyttyessä vielä erinomaisessa kunnossa, ja ikärajoja nostamalla heidät saataisiin pidettyä pidempään Puolustusvoimien riveissä. Tästä hyötyisivät niin motivoituneet reserviläiset kuin Puolustusvoimat. Samoin siviilivarantoon kuulumisessa tulisi raportin mukaan huomioida ikäraja.

Raportissa myös esitetään, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa koulutettujen reserviläisten hyödyntäminen virka-aputehtäviin nykyistä paremmin.

– Reserviajan merkitys tulee kasvamaan. Sitä yhteydenpitoa ja vuorovaikuitteisuutta tullaan lisäämään. Reservin merkitys meidän elinkelpoisen puolustusjärjestelmän turvaamisessa on keskeisessä roolissa, Kanerva totesi ja lisäsi tämän korostuvan entisestään paikallispuolustusuudistuksen myötä, Kanerva sanoi.

Parlamentaarisen komitean mietinnön yleisen asevelvollisuuden kehittämisestä ja maannpuolustusvelvollisuuden kehittämiseestä voit lukea kokonaisuudessaan täältä.