Suomen Reserviupseeriliiton historian ajan sen arvot ovat säilyneet hyvin samankaltaisinta. Isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus ovat tekijöitä, jotka kantavat reserviupseeriaatetta myös kohti tulevaisuuden haasteita. Samalla, kun sotiemme veteraanien tukitoiminta hiljalleen hiipuu viimeisten veteraanien poistuessa keskuudestamme, jää veteraanien henkisen perinteen ylläpitäminen osaksi reserviupseeritoimintaa.
– RUL tulee elää ajassa ja kehittää jatkuvasti toimintatapojaan, liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä sanoo.
– Liitto edistää jatkossakin aktiivisesti ja omalta osaltaan suomalaista maanpuolustuskykyä ja -tahtoa.
RUL:n toiminnanjohtajan Janne Kososen mukaan koulutus-, liikunta- ja ampumatoiminta tulevat säilyttämään asemansa keskeisinä toimintamuotoina.
– Kansainvälistyvässä maailmassa kansainvälisen toiminnan merkitys tulee kasvamaan, myös RUL:n toiminnassa, Kosonen toteaa.
Liitto onkin ottanut vuoden 2023 Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n kesäkongressin järjestelyt hoitaakseen. Helsinkiin odotetaan tuolloin noin viittäsataa kansainvälistä reserviupseeria vieraaksi.
Pääosa reserviupseeritoiminnasta tapahtuu nyt kuten aikaisemminkin paikallistasolla, reserviupseerikerhoissa ja -yhdistyksissä. Nämä kohtaavat samoja haasteita kuin muut kansalaisjärjestöt – kilpailu nykyisten ja uusien jäsenten vapaa-ajasta kiihtyy entisestään.
– Perinteisen järjestötoiminnan kiinnostavuus saattaa olla vähenemässä, Kosonen pohtii.
Reserviupseereita koulutetaan vuosittain nykyisin myös paljon vähemmän kuin edellisinä vuosikymmeninä, minkä vuoksi liiton jäsenmäärän on käytännössä mahdoton kasvaa samalla tavalla kuin ennen. Liiton organisaatiota ja muun muassa piirien ja yhdistysten määrää, tehtäviä ja resursseja joudutaan pohtimaan tulevina vuosina eri tavalla kuin aikaisemmin.
– Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan väestönkehityksen isot linjat, väestön ikääntyminen ja sen keskittyminen yhä enemmän suuriin kasvukeskuksiin vaikuttaa vääjämättä myös RUL:n toimintaan.
Paikallisyhdistysten rooli tulee säilymään jatkossakin keskeisen tärkeänä, vaikkakin erilaiset etätoiminnot ja yksilökohtaisempi toiminta mitä todennäköisimmin tuleekin yleistymään.
– Liitto toimii jatkossakin kaikkien reserviupseerien, paikallisyhdistysten ja reserviupseeripiirien yhdyssiteenä, muistuttaa Kosonen.
– Liiton tulee elää ajassa ja kehittää jatkuvasti toimintatapojaan, toteaa Mäkelä.
Haasteista huolimatta liiton tärkeimmät tehtävät tulevat säilymään ennallaan myös tulevaisuudessa. Reserviupseerien sotilaallisten tietojen, taitojen ja toimintakyvyn kehittäminen vaativat jatkossakin liiton panostusta.
– Ajasta riippumatta liitolla säilyy reserviupseerikoulutuksen tavoite osoittaa tarvittaessa johtajuutta kaikissa oloissa, Mäkeä sanoo.
– Aika, maailma ja osaamistarpeet muuttuvat. Annetun tehtävän mukainen vaatimus vastuunkantoon sekä ihmisten ja toiminnan johtamiseen vaikeissakin olosuhteissa säilyy.
Kosonen lisää, että reserviupseereita tarvitaan niin kauan, kun Suomessa on nykyisenkaltainen laajasti toteutuva asevelvollisuus ja sen pohjalta muodostuva pääosin reserviläisistä koostuva kenttäarmeija.
