• Vapaaehtoinen maanpuolustus

40 prosenttia nuorista reserviläisistä kannattaa sukupuolineutraalia yleistä asevelvollisuutta

Natoon liittymistä nopeasti tai lähivuosina kannattaa 41 prosenttia maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä.

Puolustusvoimat

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenten mielipiteitä selvitettiin loka-marraskuussa sähköpostikyselyllä.

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä neljäsosa kannattaa sekä
miehiä että naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Myönteisimmin
sukupuolineutraaliin yleiseen asevelvollisuuteen suhtautuvat alle 36-vuotiaat,
joista sitä kannattaa 40 %. Yli 61-vuotiaista sitä kannattaa vain 19 %.

Nykyisen kaltaista miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta
ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta kannattaa 70 % kaikista kyselyyn
vastanneista.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen. Eri ikäryhmien vastaukset näkyvät klikkaamalla niitä. 

Kysely lähetettiin loka-marraskuun vaihteessa sähköpostilla
Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton
sekä Maanpuolustusnaisten liiton jäsenille. Kyselyyn vastasi yhteensä
8 257 henkilöä.

– Nuorista kasvava osuus näkee ongelmaksi, että yleinen
asevelvollisuus koskee vain toista sukupuolta. Painetta tulee esimerkiksi puolueiden
nuorisojärjestöistä. Poliittista linjausta vaaditaan. Hallitus onkin
nimennyt Antti Lindtmanin (sd.) muodostamaan
komitean, joka selvittää asevelvollisuutta. Reserviläisjärjestöt ovat
mielellään kuultavana asiassa, jos mahdollista, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
Olli Nyberg sanoo.

Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen pitää tärkeänä, että
palvelusta pyritään kehittämään tasa-arvo huomioiden.

– Sukupuolineutraalin yleisen asevelvollisuuden
kannatuksen ero nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä on merkittävä. Asia
vaatii tarkempaa tutkimista ja keskustelua siitä, miten palvelus olisi sukupuolten
suhteen tasa-arvoisempi. Nuoret kokevat, että muutkin asiat tehdään
yhteiskunnassa sukupuolesta riippumatta, ja se näkyy tämän kyselyn
asevelvollisuuskysymyksessä, Kosonen sanoo.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen. Eri ikäryhmien vastaukset näkyvät klikkaamalla niitä. 


Nato-jäsenyys jakaa
mielipiteitä. 41 % haluaisi Suomen liittyvän Natoon joko nopeasti tai lähivuosina.
Yhtä moni vastaaja ei liittyisi nyt, mutta säilyttäisi mahdollisuuden
liittymiseen myöhemmin. 15 % ei liittyisi ollenkaan Natoon. Jos Ruotsi
päättäisi liittyä Natoon, toivoisi 61 % Suomen seuraavan perässä.

– Suomella on ollut monessa isossa asiassa tapana seurata
Ruotsia, esimerkiksi aikoinaan EU-jäsenyydessä. Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi
tilannetta olennaisesti, koska silloin olisimme ainoa sitoutumaton Pohjoismaa,
Kosonen sanoo.

Ukrainan kriisin alettua Nato-kannatus kasvoi Suomessa. Viime
vuosina Nato-kannatus on kuitenkin Reserviupseeriliiton jäsenistössäkin hieman
laskenut.

– Syyksi näen ainakin sen, että tällä hetkellä
Nato on hieman sekavassa tilanteessa Yhdysvaltojen ylimmän johdon käyttäytymisen
vuoksi. Nato-keskustelu on myös viime vuosina ollut Suomessa aika hiljaista,
eikä kaikilla ole käsitystä Naton roolista tänä päivänä.

Yli puolet vastaajista uskoo ulkomaisen omistuksen
lisääntymisen Suomen talouselämässä heikentävän turvallisuutta ja Venäjän
viimeaikaisten toimien vaikuttaneen kielteisesti Suomen turvallisuuteen. Lähes
kaikki vastaajat suhtautuvat pohjoismaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön
myönteisesti.

 

Kyselyssä esitetyistä
tekijöistä eniten huolta vastaajissa aiheuttaa maailman pakolaistilanne, josta 86
% on joko paljon tai jonkin verran huolissaan. Kyberuhista on huolissaan 80
%. 

Ilmaston lämpeneminen jakaa mielipiteitä. 48 % vastaajista on
joko paljon tai jonkin verran huolissaan asiasta, mutta 38 % on vähän tai ei
ole lainkaan huolissaan siitä.

64 % pitää Suomen mahdollisuuksia puolustautua tavanomaisin
asein käytävässä sodassa melko hyvinä ja 12 % erittäin hyvinä.