Kohtalokkaan vuoden 1939 muisto on ollut runsaasti
esillä niin kirjoissa kuin tiedotusvälineissäkin. Vaan eipä ole tuttuja
sotakirjallisuuden kestoaiheitakaan unohdettu. Vuoden 2019 kustannusohjelmassa
on ollut niin Marskin ritareita, jääkäreitä kuin aselajihistoriaakin. Reserviläisen kirjapalstan
pitäjä Seppo Simola on poiminut
kiinnostavia teoksia päättyvän kirjavuoden runsaasta tarjonnasta.
1) Senaatintorin
monet roolit, Katri Maasalo: Senaatintori – Suomen historia kuvina (SKS, 167 s.)
Erinomaisen kiinnostava
tietoteos valottaa historiallisten valokuvien lisäksi lyhyin tekstijaksoin
Senaatintorin roolia niin poliittisessa kuin yhteiskunnallisessakin
historiassa. Matka menneestä nykypäivään kulkee maamme dramaattisten vaiheiden
kautta Leningrad Cowboysiin ja juhliviin jääkiekkofaneihin asti.
2) Kaatuneet
ritarit, Heikki Lehtonen: Sodassa
kuolleet Mannerheim-ristin ritarit 1941—1945 (Minerva, 280 s.)
Ritareita kaatui sodassa
yllättävän monta. Lisäksi kymmenen kuoli muuten kuin taistelutoimissa niin oman
käden kautta kuin turhassa kännirähinässäkin. Vaikka ritariaihe on läpikotaisin
käsitelty vuosikymmenten saatossa, niin tämä kirja ei tunnu vain vanhan
kertaamiselta. Kiinnostavana yksityiskohtana on kirjailijan pyrkimys selvittää,
missä kunkin kuolleen ritarin Mannerheim-risti on nykyään.
3) Suomi
vuonna 1939 ja nyt, Jussi Jäppinen: Viimeisen kesän maisemia — aikamatkailua Suomessa 1939—2019 (Atena,
302 s.)
Teoksen pohjana on
saksalaisen valokuvaajan Hans Wagnerin
kuvausmatka Suomessa kesällä 1939. Kirjan tekijä, FT Jussi Jäppinen on kulkenut nykyajalla Wagnerin jalanjäljissä ja
kertoo omin kuvin, miltä 80 vuoden takaiset maisemat ja katunäkymät näyttävät
nykyisin. Mukana on runsaasti kuvia menetetystä Karjalasta vuonna 1939 ja
nykyään.
4) Kalle
Päätalo 100 vuotta, Antti Heikkinen: Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo (Gummerus, 346 s.)
Kirjailija Kalle Päätalo oli yksi päättyvän vuoden
hahmoja, koska hänen syntymästään tuli marraskuussa kuluneeksi sata vuotta.
Päätalon ovat löytäneet myös nuoret lukijapolvet. Hyvänä esimerkkinä tästä on Antti Heikkisen (s. 1985) kirja.
Hersyvällä tyylillään tarinoiva Heikkinen pyrkii kurkistamaan myös Kallen
tekojen ja ajatusten taakse. Kokeneimmillekin Päätalo-tietäjille Heikkinen
tarjonnee uutta tietoa.
5) Katsaus
toisen maailmansodan asepukuihin, Jonathan North: Toisen maailmansodan asepuvut (Minerva,
256 s.), suom. Tapio Kakko
Taidokkain piirroskuvin sotilaspukuja
ja arvomerkkejä esittelevä kirja on kooltaan ja sisällöltään varsin mittava. Mielenkiintoinen
katsaus ei kuitenkaan yllä tyhjentäväksi esitykseksi, koska aihe on käytännössä
ääretön. Suomalaisetkin puvut ovat päässeet mukaan samoin koko joukko vähemmän
tunnettuja toisen maailmansodan maita kuten Bulgaria, Kreikka ja Slovakia.
6) Tavallisten
suomalaisten sota, Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan – 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin
sodasta (Ilta-Sanomat, 255 s.)
Tämän kirjan oleellinen
viesti on, että sotaan 1939—1945 joutui aivan tavallisia miehiä ja naisia,
jotka yrittivät tehdä parhaansa, kun kohtalo heille sellaisen roolin antoi.
Kirja esittelee kahdenkymmenen yhä elossa olevan sotilaan ja lotan tarinan hakien
veteraanien kautta vastausta siihen, mitä sota oikeasti on. Tarinansa kertovat
niin lotta, panssaritaistelija, lentäjä kuin sukellusvenemieskin.
7) Perusteos
suomalaisesta panssaritaktiikasta, Petteri Jouko: Ylijohdon reservi – Suomalaisen
panssaritaktiikan vuosisata (Edita, 325 s.)
Suomalaisesta
panssaritaktiikasta ja panssarijoukkojen kehityksestä on julkisuudessa
kirjoitettu varsin vähän. Niinpä parahiksi suomalaisten panssarijoukkojen
100-vuotisjuhlavuonna ilmestynyt perusteos on erittäin tervetullut. Sotavuodet
sivuutetaan nopeasti, jolloin päästään keskittymään kylmän sodan vuosikymmeniin
ja 2000-luvulle asti.
8) Talvisota
ja sen muistomerkki, Jyrki Karvinen: Talvisodan 105 päivää (SKS, 109 s.)
Kirja on yksi monista
talvisodan 80-vuotismuiston innoittamista julkaistuista ja se selostaa
rinnakkain talvisodan tapahtumat sekä vuonna 2017 Helsingin Kasarmintorille
pystytetyn talvisodan kansallisen muistomerkin vaiheet. Jokohan talvisodan
90-vuotismuistovuonna päästään esittelemään projekti, jonka tuloksena
toteutettiin paljon kaivattu talvisotamuseo?
9) Kenttätykistövaikuttajan
henkilökuva, Jukka Kyösti: Tykistökomentaja, eversti Bror Kraemer (Minerva, 311 s.)
Kenraali V.P. Nenosta lukuun ottamatta
kenttätykistömme avainhenkiköistä on kirjoitettu niukalti elämäkertoja. Aukkoa
paikkaa Jukka Kyöstin teos eversti Bror Kraemerista (1900–1990). Kraemer
johti tykistötaistelua avainpaikoilla sekä talvi- että jatkosodassa ja vaikutti
kenttätykistömme kehitykseen vielä sotienjälkeisenä aikana. Osana
lähdeaineistoa on ollut eversti Kraemerin ainutlaatuinen ja ennen hyödyntämätön
dokumentti- ja valokuva-arkisto.
10) Lentotukialusten synty- ja kehityshistoria,
Kai Varsio: Apualuksesta merimahdiksi –
Lentotukialusten kehittyminen globaaleiksi voiman välittäjiksi (Edita, 255
s.)
Kommodori (evp.) Kai Varsio jatkaa
merisotahistoriallista tietokirjasarjaansa kertomalla seikkaperäisesti
lentotukialusten synnystä, kehityksestä ja käytöstä maailman merillä.
Mielenkiintoinen kuvitus koostuu Varsion omistaman maailman laajimman
sotalaivapostimerkkikokoelman helmistä.
11) Radiotiedustelumme uusi nousu,
Ohto Manninen – Lauri Lehtonen: Stella
Polariksen perintö (Docendo, 238 s.)
Kansainvälistä mainetta
alansa huippuosaajana saavuttanut radiotiedustelumme näivettyi sotien jälkeen
punaisen Valpon kynsissä. Toimiala oli niin suorituskykyinen, että
liittoutuneiden valvontakomissio, eli käytännössä Neuvostoliitto, vaati sitä
varmuuden vuoksi lakkautettavaksi. Tämä tietoteos kertoo vaikeista
sodanjälkeisistä vuosista sekä vuonna 1950 alkaneesta uudesta noususta.
12) Perusteellinen läpileikkaus
jääkäreistä, Useita kirjoittajia: Suomen jääkärit – itsenäisyytemme
kärkijoukko, (Jääkärisäätiö, 588 s.)
Vuosien 1915–1918
jääkäriliikkeestä ja jääkäreistä on kirjoitettu paljon, mutta tämä muhkea
tietoteos kyllä ansaitsee paikkansa sotiemme ja puolustusvoimiemme historiasta
kiinnostuneen kirjahyllyssä. Teos painottuu vuosiin 1918–1945 eli jaksoon,
jolloin itsenäisen Suomen puolustuslaitos rakennettiin ja kun se joutui
ankariin kenttätesteihin vuosina 1939–1945. Jääkärien vaikutus ja perinne
ulotetaan nykyaikaan asti.
