Ylennysten määrät puolittuneet viidessä vuodessa

Tuomas Kaarkoski
Vänrikki
Yhä useammalla reservinupseerilla jää ylennys saamatta. Suurin syy on vähentyneissä kertausharjoituksissa.
Janne Kosonen, Tuomas Kaarkoski Helsinki

Vähäiset kertausharjoitusmäärät ja pienenevät sodan ajan joukot näkyvät radikaalisti ylennyksen saaneiden reserviläisten määrässä. Vuonna 2009 Tasavallan presidentti ylensi lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä vielä yhteensä 2350 reserviupseeria. Siitä lähtien pääsuunta on ollut laskeva. Vuosina 2010 ja 2011 reserviupseereita ylennettiin suurin piirtein sama määrä, 1820 ja 1859. Vuonna 2012 ylennettyjä oli 1460 ja viime vain 1083. Tänä vuonna ylennyksen sai yhteensä 1171 upseeria reservissä. Myös aliupseeriylennysten määrä on ollut laskeva.

Tasavallan presidentti on ylentänyt tämän vuoden itsenäisyyspäivänä yhteensä 695 upseeria reservissä. Lisäksi sotilasläänien komentajat ovat samana päivänä ylentäneet aliupseereita ja miehistöön kuuluvia reserviläisiä.

– Luvut kertovat suoraan, että kertausharjoitukset ovat olleet vähissä. Trendi tulee tulevaisuudessa pysymään samana jo senkin takia, että yhä harvemmalla reserviläisellä on jatkossa sodan ajan sijoitus. Menneiden vuosien huippulukemiin ei tulla jatkossa pääsemään, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa.

Samalla Halkilahti esittää ajatuksen, että ylentämiskriteereitä ylipäätään pitäisi pohtia puolustusvoimissa.

– Reserviläinen voi tehdä vaikka kuinka arvokasta työtä reserviläisjärjestöissä, eikä se vaikuta ylenemismahdollisuuksiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksenkin harjoituksista luetaan eduksi vain 25 ensimmäistä harjoitusvuorokautta. Pitäisi katsoa kokonaisvaltaista toimintaa maanpuolustuskentässä, eikä pelkkiä kertausharjoitusvuorokausia. Ylenemisessä on kyse kuitenkin myös motivoinnista. Jos vuosien työ ei näy missään, voi seurauksena olla pettymys ja kiinnostuksen lopahtaminen.

Neljä ylennystä kenraalikunnassa

Tasavallan presidentti on itsenäisyyspäivänä ylentänyt kenraalikunnassa Ilmavoimien komentajan prikaatikenraali Kim Jäämeren kenraalimajuriksi, Puolustusvoimien logistiikkapäällikön, prikaatikenraali Timo Rotosen kenraalimajuriksi ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin lippueamiraali Veijo Taipaluksen kontra-amiraaliksi. Euroopan unionin tiedustelupäällikkönä toimiva lippueamiraali reservissä Georgij Alafuzoffin ylennetään myös kontra-amiraaliksi.

Lista ylennetyistä ammattisotilaista ja reserviläisistä löytyy puolustusvoimien sivuilta.



Ylennykset

Pitäisikö ylentämiskriteereitä uudistaa?


Jaa tämä sivu