Yhteistyötä lisätään – Suomi ei silti laske ilmapuolustusta Ruotsin varaan

Paavo Airo
helgessonjäämeri
Ruotsin ja Suomen ilmavoimien komentajat, kenraalimajurit Mats Helgesson ja Kim Jäämeri tapasivat viikonloppuna Gotlannissa FVÖ 16 -harjoituksen merkeissä.
Paavo Airo Visby / Ruotsi

Suomen ja Ruotsin tekemä puolustusyhteistyö on menossa eurooppalaisittain poikkeukselliseen suuntaan. Eri maiden välinen yhteistyö sinänsä ei ole erikoista, kuuluuhan suuri osa mantereesta Natoon. Sen sijaan Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin tekemä kahdenvälinen yhteistyö on uniikkia.

Esimerkkinä tästä käy Suomen osallistuminen parhaillaan käynnissä olevaan Ruotsin ilmavoimien vuoden pääharjoitukseen FVÖ 16:een. Harjoitus on Ruotsin kansallinen ilmaoperaatioharjoitus, jossa Suomi nyt on ensimmäistä kertaa mukana. Suomalaisten Hornetien tukikohtana toimii Visby Gotlannin saarella, mutta suurin osa harjoitusalueesta on Etelä-Ruotsin rannikon ja sisämaan yllä.

– Käytännössä tällainen yhteistyö on ainutlaatuista kahdenvälistä harjoittelua Euroopassa. Muualla ei ole vastaavaa kahdenvälistä puolustusharjoittelua, Suomen ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri vahvistaa.

Tällä hetkellä Suomen Hornetit toimivat FVÖ:ssä (Flygvapenövning) osana niin sanottua ”vihollispuolta”. Lokakuussa vaihdetaan rooleja. Tuolloin Ruotsin ilmavoimat osallistuu Suomen Ruska 2016 -harjoitukseen ”hyökkäämällä” Suomeen. Ruotsin ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Mats Helgesson näkee tämänlaisessa yhteistyössä kolme selkeää hyötyä molemmille maille.

– Ensinnäkin saamme harjoituksiin enemmän kalustoa. Toiseksi saamme hyvän, tasokkaan vastustajan. Kolmantena etuna on tietenkin se, että teemme asioita yhdessä ja yhteistyö kehittyy, Helgesson sanoo.

 

Suomi, Ruotsi ja Norja lentävät yhdessä lähes viikoittain

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitteleminen yhdessä alkoi vuonna 1997 Aurora Borealis -harjoituksesta. Sen jälkeen yhteistyö on pikkuhiljaa kehittynyt, ja nykyään Suomen, Ruotsin ja Norjan hävittäjät lentävät lähes viikoittain yhdessä. Cross Border -harjoitusten lennot sijoittuvat Suomessa pohjoiseen, mutta Jäämeren mukaan toimintaa pyritään levittämään etelään päin. Ruotsalaiskoneiden visiitit Suomeen lisääntynevät muutenkin.

– Siihen suuntaan ollaan menossa, että ruotsalainen aseistettukin kone voisi tulla esimerkiksi tankkaamaan Suomeen. Tällä hetkellä se ei ole noin vain mahdollista, ja lainsäädäntöä pitää purkaa. Myös yhteiset säännöt pitää luoda, että lentäjät osaavat toimia toisen maan kentällä juuri oikealla tavalla, Jäämeri kertoo.

Jäämeren mukaan Suomi ja Ruotsi eivät yhteistyöstä huolimatta laske mitään täysin toistensa varaan. Molempien maiden ilmavoimien tehtävänä on jatkossakin kyetä puolustamaan maata itsenäisesti, mutta ”yhdessä meillä on enemmän voimaa”, Jäämeri toteaa. Hän laskee, että jos Ruotsin noin 100 ja Suomen 60 hävittäjää lasketaan yhteen, vastaa se suunnilleen suuren eurooppalaisen maan hävittäjien määrää.

 

Hornetin korvaajan käyttökustannukset merkitsevät paljon

Suuri Ilmavoimia koskeva kysymys koskee Hornetien korvaajien hankintaa. Hornetien seuraajavaihtoehdoista löytyy muun muassa ruotsalainen JAS Gripen. Onko yhteistyökumppani Ruotsi erityisasemassa, kun seuraajaa valitaan? Sitä ei Jäämeri myönnä. Hänen mukaansa olennaista on, että seuraajan käyttökustannukset eivät ole mahdottomat, mutta että valinta vastaa myös juuri oikein Suomen tarpeeseen. Uusilla koneilla pitäisi selvitä 2050-luvulle asti.

Ruotsilla on käytössään JAS Gripenejä. Sen Jäämeri myöntää, että mikäli Suomella olisi samaa kalustoa, voisi siitä syntyä säästöjä. Hän kuitenkin huomauttaa, että erilainen kalusto voi täydentää toisiaan. Yhteistyö Ruotsin kanssa ei automaattisesti tarkoita, että Suomi hankkii samanlaisia koneita. Suomikin harjoittelee mielellään Yhdysvaltojen kanssa siksi, että sillä on erilaista kalustoa.

– F-15-kalusto on eräänlainen mittatikku. Meillä on vertailuhalu päästä parhaiden kanssa treenaamaan, Jäämeri sanoo.  

FVÖ-harjoitus päättyy tiistaina. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 3 200 henkilöä. Mukana on Ruotsin ja Suomen ilmavoimien lisäksi joukkoja Ruotsin maa- ja merivoimista sekä paikallispuolustuksesta vastaavasta Hemvärnetistä.

  

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyön taustaa

  • Vuonna 1997 järjestettiin Aurora Borealis –harjoitus, josta Suomen ja Ruotsin ilmavoimien kahdenvälinen yhteistyö alkoi.
  • Vuonna 2002 yhteistyötä lisättiin yhteisellä Arctic Fighter Meet -tapahtumalla.
  • Vuonna 2004 alkoi Cross Border Training -ohjelma. Vuonna 2008 Norja liittyi CBT:hen mukaan. Tänä päivänä CBT-harjoittelu on lähes viikoittaista.

Lähde: Ruotsin ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Mats Helgesson

 

Kuvagalleria Ruotsin ilmaoperaatioharjoitus FVÖ 16:sta:




Jaa tämä sivu