Vuosikokouksen dramaattinen loppu – hallintouudistus kaatui

Tuomas Kaarkoski
Savolaseinäjoki
Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola puolusti voimakkaasti uudistusta. Asiasta käytiin Reserviiläisliiton vuosikokouksessa ennätysvilkas keskustelu.
Tuomas Kaarkoski Seinäjoki

Reserviläisliiton vuosikokous Seinäjoella päättyi dramaattisesti, kun paljon rummutettu hallintouudistus tuli tyrmätyksi äänestyksessä. Uudistusta kannattaneet voittivat itse äänestyksen äänin 100–68, mutta uudistukseen tarvittu kolmen neljänneksen enemmistö jäi saavuttamatta ja näin koko uudistus tuli hylätyksi.

Toteutuessaan uudistuksen myötä liittohallitus olisi pienentynyt nykyisestä 27 jäsenestä ja puheenjohtajasta yhdeksään jäseneen ja puheenjohtajaan. Tämän lisäksi liittokokousmäärät olisivat pudonneet nykyisestä kahdesti vuodesta –systeemistä vain kerran kolmessa vuodessa –kokousrytmiin.

Uudistusehdotuksen taustalla oli myös halu saada säästöjä. Reserviläisliiton arvion mukaan säästöjä olisi kertynyt noin 25 000 euroa vuodessa.

 

Tiukkaa kritiikkiä 

Seinäjoella ennen varsinaista äänestystä käytiin yksi Reserviläisliiton historian värikkäimmistä keskusteluista. Heti kun uudistus oli esitelty ja keskustelu avattu, marssi Riihimäen reserviläisten Olli Puputti puhujapönttöön ja kaatoi täyslaidallisen liiton suuntaan. Hänen mukaansa liitto on lobannut uudistusta jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa ja jättänyt liian vähän tilaa keskustelulle.

– Mielestäni lähes 40 000 jäsenen liitto tarvitsee hallituksen, joka tulee niin sanotusti kentältä. Nykyinen sääntömalli on kehitettävissä palvelemaan entistä paremmin liittomme tarpeita, Puputti totesi ja ehdotti yksiselitteisesti koko esityksen hylkäämistä.

Taustatukea Puputin esitys sai seuraavana puhuneelta Vantaan reserviläisten Sampsa Olkinuoralta, joka yhtyi kritiikkiin.

– Sääntömuutosta on perusteltu näillä kymmenien tuhansien säästöillä joka vuosi. Liitto on kuitenkin tehnyt kymmeniä tuhansia tulosta joka vuosi. Meidän tarkoitus ei ole tehdä tulosta rahallisesti. Meidän tarkoitus on edustaa maanpuolustusta ja käyttää jäsenistön maksamia rahoja siihen toimintaan.

 

Katse tulevaisuuteen

Liiton puheenjohtaja Mikko Savola puolusti esitystä ja tiivisti omat tuntonsa lyhyesti.

– Haluammeko me olla eteenpäin katsova tulevaisuuden liitto vai haluammeko taantua taaksepäin. Siitä tässä on kyse, Savola totesi.

Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä muistutti, että Reserviläisliiton historiassa on ennenkin tehty vaikeita päätöksiä, jotka ovat lopulta koituneet aina liiton hyväksi. Hän kehotti vuosikokousväkeä katsomaan tulevaisuuteen ja antoi tukevansa uudistusehdotukselle.

Tukensa uudistukselle ilmaisi myös liiton entinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen, joka totesi vuosikokousten vetävän väkeä vain silloin,  kun äänestetään uudesta puheenjohtajasta tai kun pöydällä on lauantaisen uudistusehdotuksen kaltaisia suuren kokoluokan muutossuunnitelmia.

– Kun kerran nämä kokoukset eivät ihmisiä kiinnosta, meidän on aika tuoda liitto tähän päivään. Rahaakin voidaan suunnata enemmän kentälle, jos sitä saadaan enemmän säästettyä.

  

Kyse luottamuksesta

Toisen kerran kokouksen aikana uudistusta puolustanut Savola myötäili Suomista toteamalla, että nykymuodossaan vuosikokoukset eivät vedä ihmisiä paikalle.

Voimakkaasti ehdotusta puolustanut Savola nosti esimerkiksi vuoden 2013, jolloin 342 yhdistyksestä vuosikokouksessa edustettuina oli  vain 26 yhdistystä.

–Kysyn teiltä, edustaako tämä teistä järjestödemokratiaa? Kuuluuko kentän ääni, jos 26 yhdistystä 342:sta on paikalla? Miksi sitten liittovaltuusto? Sen kautta piirit valitsevat edustajansa ja se kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Heidän tehtävä on tuoda se piirin ja yhdistysten ääni siinä vuoden välillä. Olen iloinen, että tässä kokouksessa on aidosti käyty keskustelua. Tämä pitää olla liittovaltuuston rooli. Sen pitää käydä keskustelua, sen  pitää pitää hallitus hereillä ja sen pitää vaatia. Se voi olla Puputin mainitsema kahvinjuontikerho, jos se sen roolin haluaa, mutta se voi olla myös aktiivinen ja linjaava toimielin, Savola paalutti.

Puheenjohtajan mukaan uudistusehdotuksessa oli kyse myös luottamisesta.

– Tätä ei ole tehty huvin vuoksi tai kiusallaan. Haluan, että kehitämme järjestödemokratiaa ja tätä on Ismo Nöjdin johdolla valmisteltu vuosi. Kyse on myös luottamuksesta. Luotatteko, että me haluamme liiton parasta.

Puheiden jälkeen oli äänestyksen aika. Ennakko-odotusten vastaisesti sääntömuutos ei saanut enemmistöstä huolimatta läpimenoon vaadittavaa kannatusta ja Puputin ehdottama hylkäys vei voiton.

Kokousväki lauloi lopuksi vielä Maamme-laulun ja poistui teknologiakeskus Framin salista ristiriitaisin mielin.


Jaa tämä sivu