Varusmiesliitto: Palvelusajankohtia siirrettävä kahdella kuukaudella eteenpäin

Tuomas Kaarkoski
vala
Jos palvelusajankohtia siirrettäisiin Varusmiesliiton ehdotuksen mukaisesti kahdella kuukaudella, elokuun puolivälissä kotiutuva pääsisi parhaassa tapauksessa suoraan opintielle ja helmikuussa kotiutuva voisi aloittaa pääsykokeisiin valmistautumisen. Palveluksen alkaessa syyskuussa ehtisi tuleva alokas tehdä töitä kokonaisen kesän, liitto perustelee.
Paavo Airo Helsinki

Varusmiesliitto esittää useita toimia asevelvollisuuden kehittämiseen. Liitto on koonnut kahdeksan esityksen pamfletin, jonka se julkaisee tänään perjantaina yhdessä Reserviupseeriliiton kanssa järjestettävässä seminaarissa Katajanokan Kasinolla.

Varusmiesliitto muun muassa esittää palvelusajankohtia siirrettävän kahdella kuukaudella eteenpäin. Liitto näkee ongelmallisena sen, että enemmistö eli 347 tai 165 vuorokautta palvelevat kotiutuu joulu- tai kesäkuun puolivälissä.

– Korkeakouluun aikovan, joulukuussa kotiutuvan reserviläisen tulee keksiä itselleen tekemistä vähintään pääsykoekauteen tai jopa seuraavaan syksyyn asti. Kesäkuussa kotiutuva taas on auttamattomasti myöhässä sekä pääsykokeista että kesätöiden hausta. Varusmiesliitto esittääkin, että saapumiserien vuosikelloa siirretään kaksi kuukautta eteenpäin, siten että palvelus aloitettaisiin vasta maalis- tai syyskuussa, Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Jaber McBreen kirjoittaa pamfletissa.

Varusmiehen elämään palvelusaikojen siirto vaikuttaisi siten, että suurin osa kotiutuisi helmi- tai elokuun puolivälissä.

– Parhaassa tapauksessa elokuun puolivälissä kotiutuva pääsisi suoraan opintielle ja helmikuussa kotiutuva voisi aloittaa pääsykokeisiin valmistautumisen. Palveluksen alkaessa syyskuussa ehtisi tuleva alokas tehdä töitä kokonaisen kesän.

 

Sodan ajan tehtäviä avoimeen hakuun

Pamflettiin on kirjoittanut myös muutama vaikuttaja Varusmiesliiton ulkopuolelta. Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen esittää asevelvollisuuden kehittämistä käsittelevässä osuudessaan, että perustettaisiin sähköinen järjestelmä, jolla reserviläinen voisi ilmoittaa Puolustusvoimille osaamisessaan tapahtuneet muutokset.

– Kokeilemisen arvoista voisi olla myös laittaa avautuvia sodan ajan tehtäviä avoimeen hakuun. Reserviläinen saisi tiedon avoimena olevista tehtävistä ja niiden osaamisvaatimuksista ja voisi hakea niitä. Puolustusvoimille tämä tarjoaisi motivoituneen ehdokasjoukon, josta on isoa joukkoa helpompi valita sopiva henkilö sopivaan tehtävään, Kosonen kirjoittaa. 

Varusmiesliiton kahdeksan askelta kohti parempaa maanpuolustuskykyä

1)    Kutsunnat osaksi elämää.

Kutsunnat alistetaan poikkihallinnollisen elimen alle. Kutsuntojen rahoitusta pitäisi laajentaa myös muiden kuin puolustushallinnon alle. Digitalisoidaan kutsuntajärjestelmä ja määrätään kutsuntatietojen päivittämisestä lailla.

2)    Palvelusaikaa siirrettävä palvelemaan koko yhteiskunnan tarpeita.

Siirretään palvelusajankohtia kaksi kuukautta eteenpäin.

3)    Varusmiesten toimeentulo nykyaikaan.

Sotilasavustuksen tulorajoista luovuttava. Ruokaraha otettava käyttöön varusmiehillä. Eläkettä kartutettava palvelusaikana päivärahasta.

4)    Naiset osaksi yhteisöä.

Yhteistupia kokeiltava Puolustusvoimissa.

5)    Reserviläisaikaa kehitettävä.

Kertausharjoituksia lisättävä. Luodaan digitaalinen järjestelmä reserviläisten taitojen listaamista varten.

6)    Siviilipalvelus uudistettava.

Luodaan erillinen valmiussiviilipalvelusryhmä, jolla tehtävä kriisiaikana.

7)    Motivoituneimmat suorittamaan palvelusta – sukupuolesta riippumatta.

Siirrytään koko ikäluokan kutsuntoihin.

8)    Hybridisota tunnistettava kokonaisturvallisuuden näkökulmasta paremmin.

Puolustusvoimille tulee taata resurssit hyödyntää koko kansan osaamista.


Jaa tämä sivu