• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Toiveissa loppu rahojen pyörittämiselle

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta vetoaa valtiovarainministeriöön, jotta vapaaehtoista maanpuolustusta voitaisiin suunnitella paremmin pidemmällä aikavälillä.

Tuomas Kaarkoski

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta haluaa selkeyttä vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituskysymyksiin. Kuva Upinniemessä pidetystä harjoituksesta syksyltä 2015.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta vetoaa
valtiovarainministeriöön, että se kunnioittaisi eduskunnan tekemiä päätöksiä ja
takaisi vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit säilyttämällä ne vähintään
vuoden 2015 tasolla tällä ja tulevilla hallituskausilla.

Kannanoton taustalla on monta vuotta jatkunut soutaminen ja
huopaaminen vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja erityisesti
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rahoituksen kanssa. Muun muassa
edellisenä kolmena vuotena valtiovarainministeriö on esittänyt maanpuolustusjärjestöjen
toiminnan tukemiseen tarkoitettujen varojen leikkaamista siitäkin huolimatta,
että ne ovat olleet kirjattuina hallituksen kulloisenkin vuoden talousarvoihin.

Esimerkiksi viime vuonna ministeriö esitti tukea leikattavan
20 prosenttia eli 399 000 euroa. Tästä summasta MPK:n osuus olisi ollut 350 000
euroa. Eduskunnan valtiovarainkunta päätti kuitenkin palauttaa tukisumman
kokonaisuudessaan. Sama kuvio on toistunut myös aikaisempina vuosina.

 

Hankaloittaa
suunnittelua

Rahojen pyörittely edestakaisin on häirinnyt merkittävästi
varsinkin MPK:n vuositason suunnittelua. MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki kritisoi jo aiemmin
tammikuussa Reserviläiselle valtiovarainministeriön
linjauksia.

– Vuosisuunnittelua on vaikea tehdä, jos vasta joulukuussa
saa tietää, riittävätkö ensi vuoden rahat vai eivät. Mielestäni MPK:n toimintaa
pitäisi katsoa pidemällä kuin vuoden tähtäimellä. Ei armeijankaan asioita
katsota lyhytjänteisesti vuosi kerrallaan, Peltomäki totesi tuolloin.

Myös neuvottelukunnan kannanotossa todetaan
samansuuntaisesti.

– Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaedellytykset on
toistaiseksi kyetty varmistamaan julkisten hallintotehtävien edellyttämälle
tasolle. Toiminnan suunnittelua jatkuvat tavoitteet leikata yhdistyksen saamaa
valtionapua ovat merkittävästi haitanneet.

Neuvottelukunnan mielestä vapaaehtoinen maanpuolustus on
osoittanut toimivuutensa monellakin eri tavalla ja sen takia siihen ei saisi
kohdistaa leikkauksia lähivuosina.

– Vapaaehtoinen maanpuolustus eri muotoineen on osoittanut
kustannustehokkuutensa sotilaallisen suorituskyvyn ja kokonaisturvallisuuden
rakentamisessa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan näkemyksen
mukaan hallituksen suunnittelemat säästöt maanpuolustusjärjestöjen toiminnan
tukemiseksi vuosina 2017–2021 ovat ristiriidassa turvallisuusympäristön
muutoksen sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen aseman, tavoitteiden ja tehtävien
kanssa, kannantotossa todetaan.

Hallituksen asettaman neuvottelukunnan tehtävänä on ohjata
ja valvoa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaa sekä ohjata ja vahvistaa
vapaaehtoista maanpuolustusta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii
kansanedustaja ja 
Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko
Savola
(kesk.).