Suomenkin käyttämä Boeing C-17 Globemaster soveltuu pienille kentille

Tero Tuominen
9_Globemaster_terotuominen_resrvilainen_0816
Heavy Airlift Wingin C-17 Globemaster III Pirkkalan lentoasemalla. Siiven kärjissa on winglet-evät.
Tero Tuominen Ämari / Viro

Suomen Ilmavoimilla on nykyisin käytössään kolme kaksimoottorista CASA C-295M -kuljetuskonetta. Yksi niistä on varusteltu tiedustelukäyttöön ja kahta muuta hyödynnetään jokapäiväisissä materiaalin ja henkilöstön kuljetuksissa. Lisäksi Ilmavoimat operoi kuutta pienempää yksimoottorista Pilatus PC-12 NT -yhteyskonetta, joilla on myös rajoitettu rahdinkuljetuskyky.

Peräportilla varustettu CASA on monikäyttöinen ilma-alus, jota käytetään muun muassa laskuvarjohyppytoiminnassa tai tarvittaessa ambulanssikoneena. Enimmillään se kuljettaa
8 000 kilon kuorman tai vastaavasti 60 matkustajaa. Rahtitila on 13 metriä pitkä ja 1,8 metriä korkea.

C-295M ei kuitenkaan sovellut raskaisiin strategisiin ilmakuljetuksiin, joita on viime vuosina tyypillisesti tarvittu etenkin kriisinhallintaoperaatioissa ja ulkomailla harjoituksiin osallistuessa. Ratkaisu on löydetty kansainvälisestä yhteistyöstä.

Suomi on vuodesta 2008 ollut mukana monikansallisessa Strategic Airlift Capability -yhteistyössä (SAC). Pääosin NATO:n jäsenistä koostuvassa ryhmittymässä on mukana 12 maata. Toiminta ei kuitenkaan ole sotilasliittouman alaista ja myös Ruotsi on mukana.

SAC:n käytössä on kolme suurta Boeing (aiemmin McDonnell  Douglas) C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Niitä operoiva Heavy Airlift Wing (HAW) toimii Unkarissa Pápan lentotukikohdassa. Se on monikansallinen joukko-osasto, jossa palvelee myös neljä suomalaista.

Koneet tarjoavat mukana oleville maille kuljetuskapasiteettia kansallisten panostusten mukaisesti. Kaikkiaan joka vuosi on tarjolla hieman yli 3 000 C-17-lentotuntia. Suomen osuus on 100 lentotuntia.

 

Yhdysvallat pääkäyttäjä

C-17:n juuret juontavat 1970-luvun lopulla järjestettyyn Yhdysvaltain ilmavoimien Advanced Medium STOL Transport -kilpailutukseen (AMST). Sillä etsittiin lyhyeen lentoonlähtöön ja laskeutumiseen (STOL, Short Take-Off and Landing) kykenevää kuljetuskonetta Lockheed Martin C-130 Hercules -koneiden seuraajaksi. Historia on osoittanut, että huoli oli ennenaikainen, sillä Hercules on edelleen tuotannossa.

McDonnell Douglas suunnitteli nelimoottorisen ja suorasiipisen YC-15-prototyypin. Sen pohjalta kehitettiin C-X-ohjelmassa suurempi kone, jolla on myös stateginen kuljetuskyky. Se sai tyyppitunnuksen C-17 ja nimen Globemaster III valmistajan aiempien suurten kuljetuskoneiden mukaan.

Ensimmäisen kerran C-17 nousi siivilleen 1991. USAF:n palveluskäyttöön nykyisin lempinimellä Moose (hirvi) tunnettu kone pääsi 1995. Konetta rakennettiin samalla Long Beachin tehdasalueella, jolta takavuosien Finnairin koneet tulivat.

Boeing fuusioi McDonnell Douglasin itseensä vuonna 1997. C-17 oli yksi konetyypeistä, joiden rakentamista jatkettiin, nyt nimellä Boeing C-17. Tuotanto jatkui vuoteen 2015 asti, jolloin oli valmistunut 279 Globemasteria.

Konetyypin pääkäyttäjä on Yhdysvallat, mutta myös Englanti, Kanada, Australia, Intia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Qatar ja Kuwait ovat ostaneet Globemastereita.

 

Soveltuu pienille kentille

C-17 soveltuu toimintaan myös päällystämättömiltä lähellä etulinjaa olevilta lentopaikoilta. Kiitotietä tarvitaan noin 1 000 metriä. Toisaalta koneen kuljetuskyky ja pitkä toimintasäde ilmatankkausmahdollisuuden kera luovat Globemasterille sen nimen mukaisen stategisen kuljetuskyvyn.

Konetta voidaan lentää kahden lentäjän ja loadmaster-mekaanikon miehistöllä. Heidän käytössään pitkillä lennoilla on pieni keittiö kansitasolla ja lepotila ylempänä sijaitsevan ohjaamon takana. Pidemmillä tehtävillä miehistö on suurempi.

Kuormatilan laidoilla olevat kiinteät alas taittuvat istuimet mahdollistavat 54 matkustajan kuljettamisen ilman etukäteisvalmisteluja. Kanteen voidaan kiinnittää myös matkustajakonetyyppiset penkit, jolloin C-17 kuljettaa jopa 189 matkustajaa. Vaihtoehtona ovat pitkittäiset penkit, jolloin voidaan kuljettaa 102 laskuvarjojääkäriä varusteineen.

Koneessa on yksi kiinteä wc. Kun rahtitilan lisäistuimet ovat käytössä, mukaan kuormataan toilettikontti, josta löytyy kaksi wc-tilaa sekä lennonaikaisen ruokatarjoilun mahdollistava keittiö.

 

Reserviläiset Viroon Globemasterilla

Maavoimat osallistui 11.-23. kesäkuuta Yhdysvaltojen johtamaan kansainväliseen Saber Strike 16 -yhteistoimintaharjoitukseen Virossa. Mukana oli noin 10 000 sotilasta 12 maasta. Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 2013 lähtien.

Viroon lähettettiin noin 60 henkeä Porin Prikaatista Säkylästä. Suomalainen reserviläisistä koottu panssaritiedustelujoukkue ja ilmatulenjohtopartio toimi osana monikansallista taisteluosastoa. Tavoitteena oli kehittää yhteistoiminta- ja suorituskykyjä sekä harjoitella kriisinhallinnan prosesseja. Joukon siirtolentoon käytettiin SAC:n Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta (80001).

Alun perin suomalaiset oli tarkoitus siirtää lauantaina 11. kesäkuuta kahdella C-17-lennolla Tampere-Pirkkalan lentoasemalta Ämarin lentotukikohtaan Tallinnan länsipuolelle. Samalle kentälle on sijoitettu NATO:n Baltic Air Policing -operaation QRA-päivystäviä (Quick Reaction Alert) hävittäjiä.

Lennolle varattu C-17-kone saapui Pirkkalaan lauantaina aamupäivällä suoraan kotitukikohdastaan Pápasta Unkarista. Päivän operaatioiden jälkeen koneen hollantilais-amerikkalais-bulgarialaisen miehistön yöpyminen oli suunniteltu Tallinnaan.

 

Ajoneuvot kiinni ketjuilla

Ensimmäisen kello 13 maissa Pirkkalasta lähteneen C-17 -lennon kuormana on sotilaiden lisäksi Porin Prikaatin panssaroituja BAE Land Systems RG32 -partioajoneuvoja, maastoskootteri sekä osallistujien henkilökohtaista varustusta kuormalavoille verkoilla kiinnitettynä.

Koneen miehistö huolehti kuormauksesta. RG32-ajoneuvot peruutettiin loadmasterien ohjauksella ramppia pitkin ruumaan. Ne kiinnitettiin tukevasti ketjuilla ristiin kiristämällä kanteen. Kuormalavat sijoitettiin rampille lennon ajaksi.

Lennolle oli etukäteen laadittu tarkat tiedot kuormasta kertovat asiakirjat. Niistä ilmenivät muun muassa painot sekä tapa, miten ajoneuvot voi turvallisesti kiinnittää koneen rahtitilaan. Globemasterin miehistö hoitikin lastauksen pitkän rutiinin tuomalla tehokkuudella.

Kun lasti oli saatu tukevasti paikalleen, sotilaat nousivat koneeseen sen sivuovesta. Käytössä olivat rahtitilan taittoistuimet. Osassa jalkatila jäi varsin ahtaaksi, sillä kahteen riviin sijoitetut panssaroidut ajoneuvot veivät suurimman osan tilasta.

Ennen lentoonlähtöä käytiin läpi hätätilanneohjeet aivan kuten matkustajaliikenteessäkin. Erikoisuutena oli savun täyttämässä ruumassa toimimisen mahdollistavan savusuojahupun käytön opastus.

 

Toinen lento peruuntui

Siirto-operaatio sai yllätyskäänteen, kun Globemasterin lähestyessä Ämarin kiitotietä 07 sen ykkösmoottoriin osui suurikokoinen lintu. C-17 jatkoi kuitenkin laskuun ilman ongelmia.

Maassa koneen matkamekaanikot havaitsivat, että vasemman siiven ulommaisen Pratt & Whitney F117-PW-100 -suihkumoottorin puhaltimen yhdeksän suurikokoista siipeä oli vaurioitunut.

Valmistajat testaavat suihkumoottorit jo niiden koelentovaiheessa tällaisten osumien varalta, ja pienten lintujen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Vaurioiden laajuus viittasikin kurjen tai joutsenen kokoluokkaa olevaan lintuun.

C-17-koneelle lauantaiksi suunniteltu toinen kuljetuslento Pirkkalasta Ämariin jouduttiin vaurion vuoksi perumaan. Loput Saber Strike -harjoitukseen osallistuvat suomalaisjoukot siirtyivät harjoitusalueelle merikuljetuksella.

Varaosat sapuivat Ämariin jo sunnuntaina. C-17 pääsikin palaamaan Pápaan jo maanantai-iltana puhaltimen siipien vaihdon jälkeen.

 

C-17 Globemaster III 

  • Pituus 53 m
  • Kärkiväli 51,75 m
  • Tyhjäpaino 128 100 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino 265 350 kg
  • Matkanopeus 840 km/h



Kuvat Tero Tuominen

Kuva 1: Mekaanikko tarkastaa C-17-koneen moottoria Ämarissa laskun jälkeen. Lintutörmäyksessä vaurioituneet puhaltimen siivet näkyvät tikkaiden rajaamana.

Kuva 2: Ilmavoimien CASA C295M -kuljetuskone.

Kuva 3: Globemaster kaartaa laskuun Ämarin kentälle. Konetta hallitaan ohjaussauvalla. Lentäjillä on HUD-tuulilasinäytöt (Head Up Display).

Kuva 4: Suomalaiset sotilaat ja RG32-ajoneuvot valmiina siirtolennolle C-17-koneen ruumassa.

Kuva 5: Turvademossa loadmaster esitteli matkustajille mm. pelastusliivien käytön.

Kuva 6: RG32-ajoneuvo Globemasteriin lastattuna.

Kuva 7: Panssaroidut RG32-ajoneuvot kiinnitettiin C-17-koneen kanteen monikertaisilla ketjukiristyksillä.

Kuva 8: Loadmaster-mekaanikko ohjaa RG32-ajoneuvon lastausta perärampin kautta.

Kuva 9: Globemasterin rahtitila. Taittopenkit ovat reunoilla. Takana loadmasterin piste, keittiö ja wc. Portaat vievät yläkannen ohjaamoon. Pyöreä ikkuna avautuu miehistön lepotilaan.

Kuva 10: Heavy Airlift Wingin C-17 Globemaster III Pirkkalan lentoasemalla. Siiven kärjissa on winglet-evät.


Artikkeli on julkaistu Reserviläisen numerossa 6/2016.


Jaa tämä sivu