Suomen Ilmavoimilla on
nykyisin käytössään kolme kaksimoottorista CASA C-295M -kuljetuskonetta. Yksi
niistä on varusteltu tiedustelukäyttöön ja kahta muuta hyödynnetään
jokapäiväisissä materiaalin ja henkilöstön kuljetuksissa. Lisäksi Ilmavoimat
operoi kuutta pienempää yksimoottorista Pilatus PC-12 NT -yhteyskonetta, joilla
on myös rajoitettu rahdinkuljetuskyky.
Peräportilla varustettu CASA
on monikäyttöinen ilma-alus, jota käytetään muun muassa
laskuvarjohyppytoiminnassa tai tarvittaessa ambulanssikoneena. Enimmillään se
kuljettaa
8 000 kilon kuorman tai vastaavasti 60 matkustajaa. Rahtitila on 13
metriä pitkä ja 1,8 metriä korkea.
C-295M ei kuitenkaan
sovellut raskaisiin strategisiin ilmakuljetuksiin, joita on viime vuosina
tyypillisesti tarvittu etenkin kriisinhallintaoperaatioissa ja ulkomailla
harjoituksiin osallistuessa. Ratkaisu on löydetty kansainvälisestä
yhteistyöstä.
Suomi on vuodesta 2008 ollut
mukana monikansallisessa Strategic Airlift Capability -yhteistyössä (SAC).
Pääosin NATO:n jäsenistä koostuvassa ryhmittymässä on mukana 12 maata. Toiminta
ei kuitenkaan ole sotilasliittouman alaista ja myös Ruotsi on mukana.
SAC:n käytössä on kolme
suurta Boeing (aiemmin McDonnell
Douglas) C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Niitä operoiva Heavy Airlift
Wing (HAW) toimii Unkarissa Pápan lentotukikohdassa. Se on monikansallinen
joukko-osasto, jossa palvelee myös neljä suomalaista.
Koneet tarjoavat mukana
oleville maille kuljetuskapasiteettia kansallisten panostusten mukaisesti.
Kaikkiaan joka vuosi on tarjolla hieman yli 3 000 C-17-lentotuntia. Suomen
osuus on 100 lentotuntia.
Yhdysvallat pääkäyttäjä
C-17:n juuret juontavat
1970-luvun lopulla järjestettyyn Yhdysvaltain ilmavoimien Advanced Medium STOL
Transport -kilpailutukseen (AMST). Sillä etsittiin lyhyeen lentoonlähtöön ja
laskeutumiseen (STOL, Short Take-Off and Landing) kykenevää kuljetuskonetta
Lockheed Martin C-130 Hercules -koneiden seuraajaksi. Historia on osoittanut,
että huoli oli ennenaikainen, sillä Hercules on edelleen tuotannossa.
McDonnell Douglas
suunnitteli nelimoottorisen ja suorasiipisen YC-15-prototyypin. Sen pohjalta
kehitettiin C-X-ohjelmassa suurempi kone, jolla on myös stateginen
kuljetuskyky. Se sai tyyppitunnuksen C-17 ja nimen Globemaster III valmistajan
aiempien suurten kuljetuskoneiden mukaan.
Ensimmäisen kerran C-17
nousi siivilleen 1991. USAF:n palveluskäyttöön nykyisin lempinimellä Moose
(hirvi) tunnettu kone pääsi 1995. Konetta rakennettiin samalla Long Beachin
tehdasalueella, jolta takavuosien Finnairin koneet tulivat.
Boeing fuusioi McDonnell
Douglasin itseensä vuonna 1997. C-17 oli yksi konetyypeistä, joiden
rakentamista jatkettiin, nyt nimellä Boeing C-17. Tuotanto jatkui vuoteen 2015
asti, jolloin oli valmistunut 279 Globemasteria.
Konetyypin pääkäyttäjä on
Yhdysvallat, mutta myös Englanti, Kanada, Australia, Intia, Yhdistyneet
Arabiemiraatit, Qatar ja Kuwait ovat ostaneet Globemastereita.
Soveltuu pienille kentille
C-17
soveltuu toimintaan myös päällystämättömiltä lähellä etulinjaa olevilta
lentopaikoilta. Kiitotietä tarvitaan noin 1 000 metriä. Toisaalta koneen
kuljetuskyky ja pitkä toimintasäde ilmatankkausmahdollisuuden kera luovat
Globemasterille sen nimen mukaisen stategisen kuljetuskyvyn.
Konetta voidaan lentää
kahden lentäjän ja loadmaster-mekaanikon miehistöllä. Heidän käytössään
pitkillä lennoilla on pieni keittiö kansitasolla ja lepotila ylempänä
sijaitsevan ohjaamon takana. Pidemmillä tehtävillä miehistö on suurempi.
Kuormatilan laidoilla olevat
kiinteät alas taittuvat istuimet mahdollistavat 54 matkustajan kuljettamisen
ilman etukäteisvalmisteluja. Kanteen voidaan kiinnittää myös
matkustajakonetyyppiset penkit, jolloin C-17 kuljettaa jopa 189 matkustajaa.
Vaihtoehtona ovat pitkittäiset penkit, jolloin voidaan kuljettaa 102
laskuvarjojääkäriä varusteineen.
Koneessa on yksi kiinteä wc.
Kun rahtitilan lisäistuimet ovat käytössä, mukaan kuormataan toilettikontti,
josta löytyy kaksi wc-tilaa sekä lennonaikaisen ruokatarjoilun mahdollistava
keittiö.
Reserviläiset Viroon Globemasterilla
Maavoimat
osallistui 11.-23. kesäkuuta Yhdysvaltojen johtamaan kansainväliseen Saber
Strike 16 -yhteistoimintaharjoitukseen Virossa. Mukana oli noin 10 000
sotilasta 12 maasta. Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 2013 lähtien.
Viroon
lähettettiin noin 60 henkeä Porin Prikaatista Säkylästä. Suomalainen
reserviläisistä koottu panssaritiedustelujoukkue ja ilmatulenjohtopartio toimi
osana monikansallista taisteluosastoa. Tavoitteena oli kehittää yhteistoiminta-
ja suorituskykyjä sekä harjoitella kriisinhallinnan prosesseja. Joukon siirtolentoon
käytettiin SAC:n Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta (80001).
Alun perin
suomalaiset oli tarkoitus siirtää lauantaina 11. kesäkuuta kahdella
C-17-lennolla Tampere-Pirkkalan lentoasemalta Ämarin lentotukikohtaan Tallinnan
länsipuolelle. Samalle kentälle on sijoitettu NATO:n Baltic Air Policing
-operaation QRA-päivystäviä (Quick Reaction Alert) hävittäjiä.
Lennolle varattu C-17-kone saapui Pirkkalaan lauantaina
aamupäivällä suoraan kotitukikohdastaan Pápasta Unkarista. Päivän operaatioiden
jälkeen koneen hollantilais-amerikkalais-bulgarialaisen miehistön yöpyminen oli
suunniteltu Tallinnaan.
Ajoneuvot kiinni ketjuilla
Ensimmäisen
kello 13 maissa Pirkkalasta lähteneen C-17 -lennon kuormana on sotilaiden
lisäksi Porin Prikaatin panssaroituja BAE Land Systems RG32 -partioajoneuvoja,
maastoskootteri sekä osallistujien henkilökohtaista varustusta kuormalavoille
verkoilla kiinnitettynä.
Koneen miehistö
huolehti kuormauksesta. RG32-ajoneuvot peruutettiin loadmasterien ohjauksella
ramppia pitkin ruumaan. Ne kiinnitettiin tukevasti ketjuilla ristiin
kiristämällä kanteen. Kuormalavat sijoitettiin rampille lennon ajaksi.
Lennolle oli
etukäteen laadittu tarkat tiedot kuormasta kertovat asiakirjat. Niistä
ilmenivät muun muassa painot sekä tapa, miten ajoneuvot voi turvallisesti
kiinnittää koneen rahtitilaan. Globemasterin miehistö hoitikin lastauksen
pitkän rutiinin tuomalla tehokkuudella.
Kun lasti oli
saatu tukevasti paikalleen, sotilaat nousivat koneeseen sen sivuovesta.
Käytössä olivat rahtitilan taittoistuimet. Osassa jalkatila jäi varsin
ahtaaksi, sillä kahteen riviin sijoitetut panssaroidut ajoneuvot veivät
suurimman osan tilasta.
Ennen
lentoonlähtöä käytiin läpi hätätilanneohjeet aivan kuten
matkustajaliikenteessäkin. Erikoisuutena oli savun täyttämässä ruumassa
toimimisen mahdollistavan savusuojahupun käytön opastus.
Toinen
lento peruuntui
Siirto-operaatio
sai yllätyskäänteen, kun Globemasterin lähestyessä Ämarin kiitotietä 07 sen
ykkösmoottoriin osui suurikokoinen lintu. C-17 jatkoi kuitenkin laskuun ilman
ongelmia.
Maassa koneen
matkamekaanikot havaitsivat, että vasemman siiven ulommaisen Pratt &
Whitney F117-PW-100 -suihkumoottorin puhaltimen yhdeksän suurikokoista siipeä
oli vaurioitunut.
Valmistajat
testaavat suihkumoottorit jo niiden koelentovaiheessa tällaisten osumien
varalta, ja pienten lintujen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Vaurioiden laajuus
viittasikin kurjen tai joutsenen kokoluokkaa olevaan lintuun.
C-17-koneelle
lauantaiksi suunniteltu toinen kuljetuslento Pirkkalasta Ämariin jouduttiin
vaurion vuoksi perumaan. Loput Saber Strike -harjoitukseen osallistuvat
suomalaisjoukot siirtyivät harjoitusalueelle merikuljetuksella.
Varaosat
sapuivat Ämariin jo sunnuntaina. C-17 pääsikin palaamaan Pápaan jo
maanantai-iltana puhaltimen siipien vaihdon jälkeen.
C-17 Globemaster
III
- Pituus 53 m
- Kärkiväli 51,75
m - Tyhjäpaino 128
100 kg - Suurin
lentoonlähtöpaino 265 350 kg - Matkanopeus 840
km/h
Kuva 1: Mekaanikko
tarkastaa C-17-koneen moottoria Ämarissa laskun jälkeen. Lintutörmäyksessä
vaurioituneet puhaltimen siivet näkyvät tikkaiden rajaamana.
Kuva 2: Ilmavoimien CASA C295M -kuljetuskone.
Kuva 3: Globemaster
kaartaa laskuun Ämarin kentälle. Konetta hallitaan ohjaussauvalla. Lentäjillä
on HUD-tuulilasinäytöt (Head Up Display).
Kuva 4: Suomalaiset
sotilaat ja RG32-ajoneuvot valmiina siirtolennolle C-17-koneen ruumassa.
Kuva 5: Turvademossa
loadmaster esitteli matkustajille mm. pelastusliivien käytön.
Kuva 6: RG32-ajoneuvo
Globemasteriin lastattuna.
Kuva 7: Panssaroidut RG32-ajoneuvot kiinnitettiin C-17-koneen kanteen monikertaisilla ketjukiristyksillä.
Kuva 8: Loadmaster-mekaanikko
ohjaa RG32-ajoneuvon lastausta perärampin kautta.
Kuva 9: Globemasterin
rahtitila. Taittopenkit ovat reunoilla. Takana loadmasterin piste, keittiö ja
wc. Portaat vievät yläkannen ohjaamoon. Pyöreä ikkuna avautuu miehistön
lepotilaan.
Kuva 10: Heavy Airlift
Wingin C-17 Globemaster III Pirkkalan lentoasemalla. Siiven kärjissa on
winglet-evät.
Artikkeli on julkaistu Reserviläisen numerossa 6/2016.
