Suomen ja Ruotsin yhteistyö syvenee

Merivoimat
baltopsmerivoimat
Suomi ja Ruotsi pyrkivät turvaamaan merialueita yhteisen taisteluryhmän avulla. SFNTG:n joukot osallistuvat yhdessä Naton johtamaan Baltops16-harjoitukseen.
Paavo Airo

Suomi ja Ruotsi tekevät tällä viikolla yhteistyötä kahdessa harjoituksessa. Metso16-harjoitukseen osallistuu mekanisoitu joukkue Norrbottenin rykmentistä, ja Naton johtamassa Baltops16-harjoituksessa Suomi osallistuu parhaillaan amfibio-osuuteen yhdessä Ruotsin kanssa.

Amfibiojoukoilla tarkoitetaan rannikko-olosuhteisiin erikoistuneita joukkoja, jotka ovat eri mailla hieman erilaisia. Joukot voivat toimia sekä merellä että maalla. Suomen yli 600 sotilaan joukko koostuu Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreistä.

– Suomalaiset ovat harjoitelleet ruotsalaisten kanssa todella monta vuotta yhdessä, ja meillä on hyvin yhtenäiset toimintatavat. Yhteistyötä tässä harjoituksessa kuitenkin vielä parannetaan, Baltopsin tiedotusupseeri, luutnantti Laura Valli sanoo.

Baltops on osa melko uuden suomalais-ruotsalaisen taisteluryhmän harjoitusohjelmaa. Suomen ja Ruotsin merialueiden turvaamisen tarvetta ajatellen maiden yhteistyötä on syvennetty perustamalla yhteinen merellinen taisteluryhmä SFNTG (Swedish-Finnish Naval Task Group). Sen avulla yhdistetään maiden suorituskykyjä yhteensopiviksi. Tavoitteena on, että merellisen taisteluryhmän täysi operaatiokyky saavutetaan vuoteen 2023 mennessä.

SFNTG:n kokoonpanoon kuuluvat esikunta ja operoivat yksiköt eli pinta- ja miinantorjunta, amfibio-osasto sekä huolto. SFNTG on harjoitellut viime vuodesta lähtien.

Keskiviikkona päättyvään Suomen osaharjoitusvaiheeseen osallistuvat lisäksi Yhdysvallat, Hollanti, Italia, Iso-Britannia ja Saksa. Yhteensä Baltops-harjoitukseen osallistuu 17 maata. Suomen osaharjoitusvaihe sijoittuu Hangon Syndaleniin.

 

Utön ”Arnlandissa” harjoitellaan kriisinhallintaa

Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Sotilaat ovatkin päässeet käyttämään ruotsin kieltä naapurimaan harjoituskumppanien kanssa. Koska harjoitukseen osallistuu myös monia muita maita kuin Suomi ja Ruotsi, on myös englantia käytetty. Pääosa suomalaisista on varusmiehiä.

Suomen osalta harjoituksen pääpaino on Suomi–Ruotsi-yhteistyössä.

– Saamme harjoitukseen ekstralisän siitä, että mukana on myös muutama muu maa, ja saamme vaihdettua osaamista ja kokemuksia, Valli sanoo.

Syndalenissa käydään läpi yhteistoimintaa. 10. kesäkuuta alkaa niin sanottu pelivaihe Ruotsin Utön ympäristössä. Alueelle on luotu kriisinhallintaskenaario. Utön harjoitusvaihe päättyy 13. kesäkuuta, jolloin myös Suomen ja Ruotsin osuus harjoituksessa päättyy. Osa harjoitukseen osallistuvista maista jatkaa vielä harjoittelua eteläisellä Itämerellä. Koko Baltops-harjoitus päättyy 19. kesäkuuta.

Utön ympäristön skenaariossa kuvitteellinen ympäristö on nimeltään Arnland, jossa ilmenee laajeneva alueellinen kriisi. Harjoitusjoukot toteuttavat tehtäviä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman antaman mandaatin mukaisesti.

 

Kainuussa ensimmäisen kerran ruotsalaisvahvistuksia

Kainuun Vuosangan Metso16-harjoituksen vahvuus on noin 3 200 sotilasta. Maavoimat perustelee ruotsalaisen mekanisoidun joukkueen osallistumista muun muassa joukkojen suorituskyvyn kehittämisellä sekä kustannustehokkaiden harjoitus- ja koulutusmahdollisuuksien luomisella. Metso16 on ensimmäinen Kainuun prikaatin johtama harjoitus, johon ruotsalaiset osallistuvat.

Lisää Ruotsi–Suomi-yhteisharjoituksia on luvassa jälleen ensi keväänä.

Baltops järjestetään tänä vuonna 44. kerran. Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 1993 alkaen. Harjoitukseen osallistuu eri maista yhteensä noin 6 100 sotilasta, 49 alusta, 60 ilma-alusta ja kolme sukellusvenettä. Mukana on siis sekä Natoon kuuluvia että kuulumattomia maita. Harjoituksen johtaa Naval Striking and Support Force Nato eli STRIKFORNATO.


Jaa tämä sivu