Suomi ja Ruotsi tekevät tällä viikolla yhteistyötä kahdessa
harjoituksessa. Metso16-harjoitukseen osallistuu mekanisoitu joukkue
Norrbottenin rykmentistä, ja Naton johtamassa Baltops16-harjoituksessa Suomi
osallistuu parhaillaan amfibio-osuuteen yhdessä Ruotsin kanssa.
Amfibiojoukoilla tarkoitetaan rannikko-olosuhteisiin
erikoistuneita joukkoja, jotka ovat eri mailla hieman erilaisia. Joukot voivat toimia sekä merellä että maalla. Suomen yli 600
sotilaan joukko koostuu Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreistä.
– Suomalaiset ovat harjoitelleet ruotsalaisten kanssa todella
monta vuotta yhdessä, ja meillä on hyvin yhtenäiset toimintatavat. Yhteistyötä
tässä harjoituksessa kuitenkin vielä parannetaan, Baltopsin tiedotusupseeri,
luutnantti Laura Valli sanoo.
Baltops on osa melko uuden suomalais-ruotsalaisen taisteluryhmän
harjoitusohjelmaa. Suomen ja Ruotsin merialueiden turvaamisen tarvetta
ajatellen maiden yhteistyötä on syvennetty perustamalla yhteinen merellinen
taisteluryhmä SFNTG (Swedish-Finnish Naval Task Group). Sen avulla yhdistetään
maiden suorituskykyjä yhteensopiviksi. Tavoitteena on, että merellisen
taisteluryhmän täysi operaatiokyky saavutetaan vuoteen 2023 mennessä.
SFNTG:n kokoonpanoon kuuluvat esikunta ja operoivat yksiköt
eli pinta- ja miinantorjunta, amfibio-osasto sekä huolto. SFNTG on
harjoitellut viime vuodesta lähtien.
Keskiviikkona päättyvään Suomen osaharjoitusvaiheeseen
osallistuvat lisäksi Yhdysvallat, Hollanti, Italia, Iso-Britannia ja Saksa.
Yhteensä Baltops-harjoitukseen osallistuu 17 maata. Suomen osaharjoitusvaihe
sijoittuu Hangon Syndaleniin.
Utön ”Arnlandissa”
harjoitellaan kriisinhallintaa
Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen
joukko-osasto. Sotilaat ovatkin päässeet käyttämään ruotsin kieltä naapurimaan
harjoituskumppanien kanssa. Koska harjoitukseen osallistuu myös monia muita
maita kuin Suomi ja Ruotsi, on myös englantia käytetty. Pääosa suomalaisista on
varusmiehiä.
Suomen osalta harjoituksen pääpaino on Suomi–Ruotsi-yhteistyössä.
– Saamme harjoitukseen ekstralisän siitä, että mukana on myös
muutama muu maa, ja saamme vaihdettua osaamista ja kokemuksia, Valli sanoo.
Syndalenissa käydään läpi yhteistoimintaa. 10. kesäkuuta
alkaa niin sanottu pelivaihe Ruotsin Utön ympäristössä. Alueelle on luotu
kriisinhallintaskenaario. Utön harjoitusvaihe päättyy 13. kesäkuuta, jolloin
myös Suomen ja Ruotsin osuus harjoituksessa päättyy. Osa harjoitukseen
osallistuvista maista jatkaa vielä harjoittelua eteläisellä Itämerellä. Koko
Baltops-harjoitus päättyy 19. kesäkuuta.
Utön ympäristön skenaariossa kuvitteellinen ympäristö on
nimeltään Arnland, jossa ilmenee laajeneva alueellinen kriisi. Harjoitusjoukot
toteuttavat tehtäviä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman antaman
mandaatin mukaisesti.
Kainuussa ensimmäisen
kerran ruotsalaisvahvistuksia
Kainuun Vuosangan Metso16-harjoituksen vahvuus on noin 3 200
sotilasta. Maavoimat perustelee ruotsalaisen mekanisoidun joukkueen
osallistumista muun muassa joukkojen suorituskyvyn kehittämisellä sekä
kustannustehokkaiden harjoitus- ja koulutusmahdollisuuksien luomisella. Metso16
on ensimmäinen Kainuun prikaatin johtama harjoitus, johon ruotsalaiset
osallistuvat.
Lisää Ruotsi–Suomi-yhteisharjoituksia on luvassa jälleen
ensi keväänä.
Baltops järjestetään tänä vuonna 44. kerran. Suomi on
osallistunut harjoitukseen vuodesta 1993 alkaen. Harjoitukseen osallistuu eri
maista yhteensä noin 6 100 sotilasta, 49 alusta, 60 ilma-alusta ja kolme
sukellusvenettä. Mukana on siis sekä Natoon kuuluvia että kuulumattomia maita.
Harjoituksen johtaa Naval Striking and Support Force Nato eli STRIKFORNATO.
