”Saavutetusta tasosta ei tingitä”

Kari Rouhiainen
Jussi Niinistö 2015
Puolustusministeri Jussi Niinistö pitää kertausharjoitusten nykyistä määrää korkeintaan tyydyttävänä.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Kevään vaalien myötä uudeksi puolustusministeriksi noussut Jussi Niinistö (ps.) on mielenkiintoisessa paikassa. Aiemman työhistorian perusteella voisi sanoa 44-vuotiaan reservin luutnantin olevan lähes unelmavirassaan. Puolustusvoimien suurin rakenteellinen muutos jatkosodan jälkeen on takana ja 150 miljoonan euron lisämääräraha puolustusvoimille nauttii kannatusta lähes jokaisessa eduskuntapuolueessa.

Äkkiseltään tilanne vaikuttaa hyvältä, mutta Niinistön puheista käy ilmi, että mitään runsauden sarvea ei tälläkään hallituskaudella ole puolustusvoimille luvassa. Kertausharjoitusmäärät nousivat ja tänä vuonna noin 18 000 reserviläistä saa kutsun kertaamaan. Niinistön mielestä paremminkin voisi olla.

– Tänä vuonna kertausharjoitusten määrä saatiin palautettua. Taso on korkeintaan tyydyttävä, mutta siihen pitää olla tyytyväinen, kun miettii lähivuosien tasoa, Niinistöä toteaa.

Puolustusministerin mukaan kertausharjoitusmäärien tavoite tulee olemaan korkeammalla tulevaisuudessa, mutta talousraamien takia nousua ei ole luvassa lähivuosina.

– Nykyhetken resursseilla ei pystytä olennaisesti nostamaan kertausharjoitusten määrää, ilman että muista tehtävistä joudutaan tinkimään.

Kertausharjoitusten painopiste tulee olemaan operatiivisten joukkojen kertauttamisessa, mutta myös hiljattain perustettujen paikallispataljoonien suorituskykyä tullaan petraamaan kertausharjoitusten avulla.

Niinistö nostaa kertausharjoitusten rinnalle puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavan sotilaallisen koulutuksen, joka on tänä vuonna 250 kurssia. Tiukkojen resurssien takia puolustusministeri kehottaakin reserviläisiä omatoimisuuteen, jos kertausharjoituskäskyjä ei ala kuulua.

– Säästövuosina tuli lommo meidän puolustuksen uskottavuuteen. Jos yleistä asevelvollisuusjärjestelmää käytetään, se dementoituu, jos miehiä ja naisia ei kertauteta. Tämä on olennaista puolustuksen uskottavuuden kannalta.

Lisämäärärahasta huolimatta julkisuudessa on jo puhuttu toimintamenoleikkauksista ja spekuloitu niiden mahdollisista vaikutuksista juuri nousseisiin kertausharjoitusmääriin. Niinistön viesti asiaan on selkeä, jos leikata pitää, se on tehtävä muualta kuin puolustuksesta.

– Puolustushallinnon lähtökohta on että tänä vuonna saavutetusta tasosta ei tingitä. Juuri on tehty uudistus puolustusvoimissa ja siihen päälle säästötoimet. Kyllä puolustushallinnolta on jo löysät otettu pois, jos niitä on koskaan ollutkaan.

Akuutit tarpeet

Usealle vuodelle jakautuva 150 miljoonan euron lisämääräraha ei poista kaikkia puutteita, mutta se auttaa. Niinistön mukaan rahat käytetään, sinne missä suurimmat puutteet ovat tällä hetkellä.

– Joukkojen henkilökohtaisten varustuksien parantaminen aseista pimeänäkölaitteisiin, ampumatarvikkeet ja varaosat, ilmatorjunta, johtamisjärjestelmät ja kyberpuolustuksen kehittäminen, puolustusministeri listaa.

Patruunapuolella Suomi on jo vuosia syönyt kriisiajan varastojaan ja asiaa itse aktiivisesti esillä pitänyt puolustusministeri toteaakin muutoksen olevan tulossa.

– Puolustusvoimissa laaditaan parhaillaan ampumatarvikestrategiaa, jolla on tarkoitus turvata valmiuden ja joukkotuotannon edellyttämät ampumatarvikemäärät. Näitä varastoja on syöty viime vuosina. Mahdollisuutta käynnistää nämä hankinnat jo tämän vuoden puolella selvitetään parhaillaan. Henkilökohtainen kannustukseni on ollut puolustusvoimille ja –hallinnolle, että tässä päästäisiin nopeasti liikkeelle.

Investointikeskusteluissa eniten palstatilaa ovat saaneet ilma- ja merivoimien tulevat kalustohankinnat, pitkälti niiden korkeiden kustannusten takia. Sekä ilma- että merivoimien investoinnit toteutuvat kuitenkin vasta ensi vuosikymmenellä. Niinistö myöntää, että maavoimat on jäänyt investointikeskustelussa sivuosaan.

– Tällä vaalikaudella on maavoimien vuoro. Sen piti olla viime vaalikaudella, mutta säästöjen takia se meni vähän niin ja näin. Maavoimat on kuitenkin tärkein aselaji. Se on jäänyt liian vähälle huomiolle viime vuosina.

Varuskunnattomat maakunnat

Puolustusvoimien uudistuksen myötä varuskuntaverkko harveni ja maakunnista ilman omaa varuskuntaa ovat tällä hetkellä Pohjois-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa. Niinistön mukaan yhdenkään alueen puolustaminen ei jää kiinni varuskunnasta tai sen puuttumisesta, mutta kaikesta huolimatta hän pitää nykyistä tilannetta huonona.

– Uudistuksessa meni puurot ja vellit sekaisin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajanakin oli vaikea saada selkeää tietoa, minkä varuskunnan lakkautus johtui uudistustarpeista ja mikä lakkautus johtui siitä, että tuli 200 miljoonan euron säästövaatimus.

Niinistö painottaa varuskuntien olevan tärkeitä maakunnille monessakin mielessä. Ne ylläpitävät maanpuolustustahtoa alueilla. Vielä tärkeämpää on se, että reserviläiset tukeutuvat harjoituksissaan varuskuntiin ja niiden huoltoon. Puolustusministeri on kuitenkin realisti, mitään täyskäännöstä on tuskin heti luvassa.

– Tällä vaalikaudella varuskuntaverkkoon tuskin tulee muutoksia. Jatkossa pidän henkilökohtaisesti kuitenkin täysin mahdollisena, että joudumme korjaamaan edellisten hallitusten tässä asiassa tekemiä virheitä.

Miinaselvitys tulee

Perussuomalaiset on ollut ainoa eduskuntapuolue, joka on järjestelmällisesti vastustanut jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta. Myös hallitusneuvotteluissa puolue jäi jälleen yksin asiassa. Niinistö tarkentaa kuitenkin puolueen saaneen hallitusohjelmaan kirjauksen, joka mahdollistaa selvitystyön miinatilanteesta. Puolustusministerin suunnitelmissa on tutkituttaa, miten muissa EU-maissa Ottawan sopimusta on tulkittu.

– Korvaavat ohjelmat ovat sinällään hyviä, mutta ne eivät kykene korvaamaan miinakauhua ja alueellista vaikuttamista. Meillä on harvinaisen iso maa puolustettavana ja kuitenkin verrattain vähän puolustajia. Viuhkamiinasta tehtiin etälaukaistava viuhkapanos. Toivottavasti voitaisiin hyödyntää kotimaisen teollisuuden innovaatioita. Myönnän, että on kalliimpaa käyttää miinaa, jossa on älyä, Niinistö toteaa.

Kuinka kriittisen loven Ottawan sopimuksen allekirjoittaminen sitten Suomen puolustukseen teki puolustusministerin mielestä?

–Pidän sitä kokolailla kriittisenä puutteena, jos halutaan uskottavasti ja kustannustehokkaasti puolustaa koko maata.


Jaa tämä sivu