Ruotsi pohtii asevelvollisuutta

David Gernes/Ruotsin puolustusvoimat
140120_davger01_Vinterutbildning_0108
Ruotsin puolustusvoimien sotilas harjoitteli Arvidsjaurissa tammikuussa 2014.
Paavo Airo Helsinki

Ruotsissa selvitetään, voisiko asevelvollisuuden palauttaa ja millä tavalla se toteutettaisiin. Maa siirtyi ammattiarmeijaan vuonna 2010 sinetöidyllä päätöksellä, mutta sotilaita ei ole onnistuttu värväämään riittävästi. Suomessa Maanpuolustuskorkeakoulussa strategiaa opettava kapteeni Oscar Lassenius sanoo Ruotsin asettaneen päätöksen tehdessään liian optimistisen tavoitteen itselleen. Lasseniuksen osaamis- ja seuranta-alueena MPKK:ssa ovat Pohjoismaiden toiminta ja Itämeren alue.

– Ongelmana on ollut, että peruskoulutuskauden jälkeen ei ole jatkettu miehistötehtävissä. Kun verrataan siihen, mitä muuta Ruotsissa voi työkseen tehdä, eivät miehistötehtävät motivoi tarpeeksi jatkamaan armeijassa pitkään. Se on usein vain väliaikaisratkaisu, ja sitouttaminen on vaikeaa, Lassenius sanoo.

Lasseniuksen mukaan myös tarpeeksi laadukkaiden hakijoiden löytäminen on ollut ongelmallista. Ketä tahansa ei voi ottaa sotilaan tehtäviin.

– Ammattiarmeijaan siirtymispäätöksen pohjalla oli liian optimistinen arvio, eikä ammattiarmeija ole toiminut.

Poliittinen päätös ammattiarmeijaan siirtymisestä tehtiin pienellä enemmistöllä. Valtiopäivät äänesti kesäkuussa 2009 asevelvollisuuden kumoamisen puolesta äänin 153–150. Kansasta 63 prosenttia olisi maaliskuun 2009 mielipidemittauksen perusteella halunnut säilyttää asevelvollisuuden. Päätös herätti kritiikkiä jo tuolloin muiden muassa Ruotsin oppositiopoliitikoissa.

Asevelvollisuuden palauttaminen voi kestää vuosia

Asevelvollisuuden palauttamista selvittämään asetettiin työryhmä viime vuonna. Raportin pitää olla valmis viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Sen pohjalta voidaan tehdä lakiesityksiä, joiden käsitteleminen vie oman aikansa. Voi mennä vuosia, ennen kuin Ruotsissa on taas asevelvollisuus.

– Välttämättä edes ensi vuoden aikana ei saada asevelvollisuutta palautettua. Voi olla, että jos oikein kova paine syntyy, niin päätös tehdään jo tänä vuonna, mutta se on epätodennäköistä, Lassenius arvelee.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin hiljattain teettämän kyselyn perusteella yli 70 prosenttia ruotsalaisista kannattaa asevelvollisuuden palauttamista. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vaati sitä tammikuussa järjestetyssä Sälenin puolustusseminaarissa.

– Ulkoministerin mielipiteestä voi päätellä, että asevelvollisuuden palauttamisella on hallituksen tuki. Mutta missä muodossa se palautettaisiin, sitä selvitetään. Näkisin, että ei siinä muodossa, mitä se oli ennen uudistusta, Lassenius sanoo.

Vaihtoehtoja pohditaan, miten tehtävät täytettäisiin joko vapaaehtoisuuteen tai pakkoon perustuvalla mallilla. Myös jonkinlainen vapaaehtoisuuden ja pakon välimalli on vaihtoehto. Lassenius nostaa esimerkeiksi Tanskan ja Norjan mallit. Siellä ei ole rangaistavaa jättää palvelusta suorittamatta, mutta jos paikkoja ei saada täytettyä, käsketään ihmisiä palvelukseen. Tanskan ja Norjankin malleissa on eroja, esimerkiksi Tanskassa varusmies saa palkkaa vajaan pari tuhatta euroa kuussa ja Norjassa päivärahaa.

Asevelvollisuuden palauttaminen toisi Ruotsille lisää kustannuksia, mutta ne ovat väistämättömiä, jos miehistötarve aiotaan täyttää.

– Sillä rahalla, mitä Ruotsi nyt käyttää armeijaan, ei täytetä suunniteltua kokonaisuutta. Kustannuskysymys asevelvollisuuden palauttaminen ei kuitenkaan ole, koska henkilöitä ei ole tällä hetkellä tarpeeksi.

Miehet ja naiset velvollisia puolustamaan maataan

Dagens Nyheterin teettämään kyselyyn vastanneista peräti 90 prosenttia toivoisi asevelvollisuuden koskevan sekä miehiä että naisia.

– Tasa-arvo on yleisesti Ruotsissa tärkeä asia, ja on luonnollista, että tässäkin keskustelussa se nousee mukaan, Lassenius toteaa.

Ruotsin laki sanoo jo nyt, että kaikki 16–70-vuotiaat ruotsalaiset miehet ja naiset ovat velvollisia tarvittaessa puolustamaan maataan. Vaihtoehtoja on kolme: asepalvelus, siviilipalvelus ja työ.

Yhteinen prikaatikehys mahdollistaisi yhteisharjoituksia

Suomi ja Ruotsi tekevät jo puolustusyhteistyötä, mutta sen syventämisestä on keskusteltu viime aikoina julkisuudessakin paljon. Lasseniuksen mukaan maiden maavoimille ollaan luomassa yhteistä prikaatikehystä. Sen alaisuudessa voisivat toimia kansalliset pataljoonat ja yksiköt. Prikaatikehys voisi tuoda mukanaan yhteisharjoituksia sekä loisi perustan maavoimien syvenevälle yhteistyölle.

Yhteisiä pataljoonia voitaisiin perustaa kriisinhallintatehtäviä varten. Myös asejärjestelmien yhteensovittaminen voi tulla kysymykseen.

– Ylipäätään tarkoitus on luoda edellytyksiä, että voidaan toimia yhdessä, Lassenius tiivistää.

Valmisteilla on laivastojoukko, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä olisi valvoa meritilannetta. Osasto olisi yhdessä johdettu, ja se olisi valmis vuonna 2023, Lassenius kertoo. Ilmavoimissa yhteistyötä voitaisiin syventää käyttämällä naapurin lentotukikohtia hyödyksi ja valvomalla ilmatilaa yhdessä.

Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö ilmenee muun muassa henkilöstövaihtona. Siihen kuuluvat esimerkiksi yhteysupseerit ja virkamiehet puolustusministeriön tasolla. Suomella ja Ruotsilla on myös turvallinen viestiyhteys, jolla voidaan johtaa toimintaa ministeriötasolla ja puolustusvoimallisesti. Merivoimat ja ilmavoimat ovat harjoitelleet jo yhdessä.

vittäjähanke on erillinen hanke

Suomella on edessään uusien hävittäjien hankinta, kun viimeinen nykyisistä Horneteista poistuu käytöstä vuonna 2030. Yksi hävittäjävaihtoehdoista on ruotsalainen Jas Gripen. Voiko tiivistyvällä yhteistyöllä olla vaikutusta hävittäjien valintaan?

– Hävittäjähanke on erillinen ja yhteistyöhankkeen ulkopuolella. Vaikka yhteistyötä halutaan syventää, ei kaikki välttämättä mene yhteistyön alle. Toiminnan edellytys ei ole, että meillä on kaikki samat koneet ja ajoneuvot, Lassenius näkee.

Ilmavoimat on tähänkin mennessä harjoitellut yhdessä sekä Ruotsin että Norjan kanssa, ja kaikilla on erilaiset hävittäjät. Suomen nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesikin viime huhtikuussa STT:n haastattelussa, että yhteistyö toimii tälläkin kalustolla hyvin. Tuolloin Carl Haglund (r.) oli vielä Suomen puolustusministeri ja totesi myös, että Jas Gripenit eivät ole hankinnassa erityisasemassa.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu