Ruotsi luontevin yhteistyökumppani

Ruotsin Puolustusvoimat
strv122-cr14-yr-1 Ruotsi
Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä parhaillaan Norjassa menossa olevassa Cold Response 2016 -harjoituksessa.
Tuomas Kaarkoski

Ruotsi on Suomelle luonnollisin yhteistyökumppani puolustusasioissa. Tätä mieltä on Reserviläisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.), joka puhui aiheesta lauantaina Kuopion Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa. Savolan mukaan viime viikkojen keskustelu Puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta, johon myös osallistuu Yhdysvaltojen sotilasyksiköitä Suomen maaperällä, on painanut Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön taka-alalle.

­– Ruotsi on meille liittoutumattomana naapurimaana luonnollisin yhteistyökumppani. Tällä yhteistyöllä on myös suomalaisten vahva mandaatti, sillä tuoreen gallup-tutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista toteuttaisi jonkinasteista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Reserviläisliiton tilaamassa tutkimuksessa vain vajaa kolmannes vastaajista vaati täysin oman ja itsenäisen puolustuksen ylläpitoa myös jatkossa, Savola taustoitti.

Savola on pahoillaan, että nykyinen keskustelu on jakanut vahvasti suomalaisten mielipiteitä kahteen leiriin.

– Tämä ei ole hyvä asia, sillä puolustuksemme perusratkaisuista on Suomessa aina vallinnut pitkälle menevä yksimielisyys.

Savola on kansanedustaja ja myös puolustusvaliokunnan jäsen. Hän myötää, että tiedottaminen kansainvälisistä harjoituksista ei ole mennyt riittävän hyvin.

– Tätä keskustelua on käyty myös Arkadianmäellä sekä harjoittelun tarkoituksenmukaisuuden että varsinkin siihen liittyneen päätöksenteko- ja tiedoksiantoprosessin osalta. Parannettavaa erityisesti jälkimmäisestä asiasta löytyy. Niin on nyt myös luvattu tehdä, mikä on hyvä asia.

 

Ruotsin kanssa

vain voitettavaa

Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä Savola pitää luontevana. Hänen mielestään kahdella Pohjoismaalla ei ole asiassa kuin voitettavaa.

– Pelkästään yhdistämällä kalustohankintoja säästäisimme pitkän pennin kun voisimme yhdessä hankkia suurempia määriä, jolloin yksikköhinnat olisivat alhaisempia. Vielä enemmän säästäisimme yhdistämällä kalustoon liittyvää ylläpitoa ja koulutusta, jonka molemmat maat nyt toteuttavat itsenäisesti ja omilla organisaatioillaan. Myös operatiivista yhteistoimintaa pitää suunnitella ja harjoitella.

Puolustusministeriön käynnistämä puolustusselonteko on valmisteilla ja se julkaistaan syksyllä tai viimeistään ensi keväänä. Savolan mukaan on tärkeää, että selvitystyössä annetaan riittävä painoarvo Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistoiminnalle. Puheenjohtaja painotti, että kaikissa yhteistyökeskusteluissa pitäisi myös muistaa Suomen puolustuksen ydin eli reserviläinen.

– Puolustuksemme kehittämistä tulee myös tarkastella siinä reserviläisten varaan rakentuvan puolustusjärjestelmämme pohjalta. Selvityksessä on riittävällä painoarvolla käsiteltävä myös vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja sitä toteuttavia järjestöjä sekä niiden toiminnan ja koulutuksen jatkuvasti kasvavaa roolia puolustusjärjestelmässämme. Tässäkään tarkastelussa ei voida sivuuttaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä, jonka tulisi laajemmin koskettaa sitä, laajaa joukkoa, jonka varaan Suomen puolustus rakentuu. Eli meiltä reserviläisiä.

 


Yhteistyö

Onko Ruotsi Suomelle luontevin yhteistyökumppani maanpuolustuksen suhteen?


Jaa tämä sivu