Suomen Reserviupseeriliitto täyttää tänään tiistaina 85
vuotta. Liiton puheenjohtajan Mikko Halkilahden mukaan
reserviupseerikoulutuksen arvostus on kestänyt hyvin, vaikka maailma on 85
vuodessa muuttunut paljon.
– Se on äärimmäisen arvostettu koulutus. Miespuolisesta
ikäluokasta noin seitsemän prosenttia saa reserviupseerikoulutuksen. Se on
intissä yhä haluttu ja kilpailtu koulutus, joka ei ole kokenut
inflaatiota. Kun katsoo meidän
yritysmaailmaa ja poliittisia päättäjiä, usein siellä näkyy
reserviupseeritaustaisia korkeilla paikoilla, Halkilahti toteaa.
Liittotasolla RUL:lla on kaksi juhlaa tänä vuonna, joista
toinen on tänään Katajanokan kasinolla järjestettävä juhlaillallinen
johtohenkilöille ja yhteyshenkilöille.
Katajanokan kasinolla on muutenkin merkittävä rooli RUL:n
historiassa. Suomen Reserviupseeriliiton perustava kokous pidettiin Katajanokan
Kasinolla 17.5.1931. Paikalla oli reserviupseereita kahdeksalta paikkakunnalta,
mutta liiton perustamisasiakirjan allekirjoittivat vain Helsingin, Turun ja
Riihimäen kerhojen edustajat. Ensimmäisen toimintavuoden lopussa liittoon
kuului kuusi upseerikerhoa, joissa oli jäseniä alle viisisataa.
Aivan alkutaipaleet ulottuvat vieläkin kauemmaksi. Itsenäisen
Suomen ensimmäiset reserviupseerikurssit järjestettiin jo 1918 Vimpelissä ja
Vöyrillä. Reserviupseerikoulutus vakiintui koulutuksen siirryttyä Haminaan
vuonna 1920. Varsinainen järjestäytynyt reserviupseeritoiminta alkoi Suomessa
3.12.1925 jolloin Helsingissä perustettiin valtakunnallinen
Reserviupseerikerho.
Pääjuhla Haminassa
Reserviupseeriliiton pääjuhla pidetään perjantaina 5.
elokuuta Haminassa. Samana viikonloppuna ympyräkaupungissa järjestetään myös perinteinen
Hamina Tattoo –sotilasmusiikkitapahtuma.
– Toivon, että mahdollisimman moni liiton jäsen pääsee
paikalle puolisonsa kanssa, Halkilahti kannustaa.
Lisäksi RUL pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon
toimintapäiviä ympäri maata, joissa liiton tekemistä tehdään tutuksi.
– Kutsutaan sisar- ja veljesjärjestöjä ja
yhteistyökumppaneita paikalle. Koitetaan tulla pois metsästä turuille ja
toreille.
Liiton mainetta puheenjohtaja Halkilahti pitää yleisellä tasolla hyvänä.
Kehitettävääkin toki löytyy.
– Melkein kolmasosa reserviupseereista on myös meidän
jäseniä. Yleisesti meillä on hyvä maine ja
meidän kanssa tehdään mielellään yhteistyötä. Tämä näkyy varsinkin
Puolustusvoimien suuntaan, meitä halutaan kuulla siellä päässä. Tietysti me
taistelemme näkyvyydestä kaikkien eri harrastusten ja toimintojen kanssa. Siinä
meillä on vielä petrattavaa tulevaisuudessa, että näymme nykyistä voimakkaammin
suomalaisessa yhteiskunnassa.
