Reserviläisten jaksaminen heikkoa

RESUL
VatsalihastestiNetti
Reserviläisten kunto jättää monen kohdalla toivomisen varaa. Kuvan henkilöt eivät liity tuoreimpaan reserviläisten kuntotutkimukseen.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Suomen reserviläiset voivat huonosti. Tämä käy hyvin ilmi Puolustusvoimien tekemästä tutkimuksesta, jossa mitattiin noin 800 20–34-vuotiaan reserviläisen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.

Ehkä kaikista hätkähdyttävin fakta on se, että reserviläisistä vain 14 prosenttia soveltuu liikkuvaan sodankäyntiin. Luku on erityisen karu, kun ottaa huomioon, että juuri liikkuvuus on kaiken A ja O maavoimien vuonna 2015 uudistuneessa taistelutavassa.

– Eihän tilanne ihanteellinen ole. Oletus on, että kun mennään laajalla säteellä liikkuviin pieniin ryhmiin, myös kannettavan kuorman määrä kasvaa. Tämä taas lisää fyysisiä vaatimuksia suoraan, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jani Vaara toteaa.

Koko ongelman laajuutta kuvaa hyvin fakta, jonka mukaan yli puolet reserviläisistä ei saavuta kestävyyskunnon osalta edes Puolustusvoimien minimitavoitetta.


Jotain hyvääkin

Toimintakyky on sama tutkimus, joka tehtiin myös 2003 ja 2008. Se olisi pitänyt tehdä jo 2013 seuraavan kerran, mutta Puolustusvoimien säästökuuri lykkäsi testien aloittamista kahdella vuodella.

Murheellisten lukujen lisäksi testituloksista löytyy joitain valonpilkahduksiakin. Tutkijoiden mukaan kestävyyskunnossa aiemmin havaittu negatiivinen kehitys näyttää taittuneen vuosien 2008 ja 2015 välillä. Samoin kehonkoostumuksessa ei havaittu eroja huonompaan suuntaan vuosien 2003 ja 2015 välillä.

Vaikka reserviläisten aerobinen puoli on retuperällä, lihaspuolella on sentään positiivisiakin näkymiä. Lihaskuntopuolella vähintään hyvän tuloksen saavutti noin 50–75 prosenttia testatuista.

– Voimalla voidaan tiettyyn pisteeseen asti kompensoida kestävyyskunnon puutteita. Ehkä tässä vähän näkyvät liikuntatrenditkin. Varsinkin nuoret miehet haluavat näyttää lihaksikkailta ja tämä näkyy kuntoilun painottumisessa kuntosalitoimintaan, Vaara pohtii.

Kuitenkin totuus on se, että kolmannes reserviläisistä on edelleen ylipainoisia ja reilu kymmenes lihavia. Vaaran mukaan ääripäiden kärjistyminen näkyy myös reserviläisten liikkumisessa.

– Polarisaatiota näkyy selvästi, kun katsotaan vapaa-ajan liikuntamääriä. Neljännes ei liiku ollenkaan, kun taas kolmannes liikkuu vähintään kolmesti viikossa.


Pää paremmmassa kunnossa

Testissä kartoitettiin myös henkisiä ominaisuuksia. Näyttääkin vahvasti siltä, että reserviläisten pää kestää kroppaa huomattavasti paremmin. Tutkimuksen mukaan valtaosalla on hyvät psyykkiset voimavarat. Tämän lisäksi depressio- ja stressioireiden taso on reserviläisillä varsin alhainen. Silti noin joka kymmenes reserviläinen oireilee myös psyykkisesti.

– Nämä tulokset olivat testin positiivisimmasta päästä. Reserviläisillä on pääsääntöisesti hyvä psyykkinen kestävyys. Yleisimmät oireet ovat stressi tai pieni ahdistuneisuus, jotka tietysti voivat pitkään jatkuessaan johtaa vakavimpiinkin oireisiin.

Sotilaskoulutuksen taso myös korreloi tutkimuksen mukaan psyykkiseen hyvinvointiin. Upseerikoulutuksen saaneiden psyykkinen hyvinvointi oli testeissä muita ryhmiä parempi.

Tulosten karuuden myötä voi myös olettaa Puolustusvoimien reagoivan jatkossa ongelmakohtiin entistä herkemmin.

Tutkimusryhmä ehdottaakin loppupäätelmissä, että reserviläisten henkilökohtainen osaaminen, fyysinen kunto ja kehon koostumus tulisi ottaa huomioon, kun heidät sijoitetaan tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan. Erityisesti fyysisesti heikommat reserviläiset tulisi sijoittaa tehtäviin, joissa fyysiset vaatimukset ovat vähäisempiä.

– Meillä kartoitetaan parhaillaan sotilaan tehtäväkohtaisia fyysisiä vaatimuksia. Jatkossa uskon, että kunto huomioidaan nykyistä paremmin reserviläistä sijoitettaessa.


Jaa tämä sivu