Suomen reserviläiset voivat huonosti. Tämä käy hyvin ilmi
Puolustusvoimien tekemästä tutkimuksesta, jossa mitattiin noin 800 20–34-vuotiaan reserviläisen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
Ehkä kaikista hätkähdyttävin fakta on se, että
reserviläisistä vain 14 prosenttia soveltuu liikkuvaan sodankäyntiin. Luku on
erityisen karu, kun ottaa huomioon, että juuri liikkuvuus on kaiken A ja O
maavoimien vuonna 2015 uudistuneessa taistelutavassa.
– Eihän tilanne ihanteellinen ole. Oletus on, että kun
mennään laajalla säteellä liikkuviin pieniin ryhmiin, myös kannettavan kuorman
määrä kasvaa. Tämä taas lisää fyysisiä vaatimuksia suoraan,
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jani
Vaara toteaa.
Koko ongelman laajuutta kuvaa hyvin fakta, jonka mukaan yli
puolet reserviläisistä ei saavuta kestävyyskunnon osalta edes Puolustusvoimien
minimitavoitetta.
Jotain hyvääkin
Toimintakyky on sama tutkimus, joka tehtiin myös 2003 ja
2008. Se olisi pitänyt tehdä jo 2013 seuraavan kerran, mutta Puolustusvoimien
säästökuuri lykkäsi testien aloittamista kahdella vuodella.
Murheellisten lukujen lisäksi testituloksista löytyy joitain
valonpilkahduksiakin. Tutkijoiden mukaan kestävyyskunnossa aiemmin havaittu
negatiivinen kehitys näyttää taittuneen vuosien 2008 ja 2015 välillä. Samoin
kehonkoostumuksessa ei havaittu eroja huonompaan suuntaan vuosien 2003 ja 2015
välillä.
Vaikka reserviläisten aerobinen puoli on retuperällä,
lihaspuolella on sentään positiivisiakin näkymiä. Lihaskuntopuolella vähintään
hyvän tuloksen saavutti noin 50–75 prosenttia testatuista.
– Voimalla voidaan tiettyyn pisteeseen asti kompensoida
kestävyyskunnon puutteita. Ehkä tässä vähän näkyvät liikuntatrenditkin. Varsinkin
nuoret miehet haluavat näyttää lihaksikkailta ja tämä näkyy kuntoilun
painottumisessa kuntosalitoimintaan, Vaara pohtii.
Kuitenkin totuus on se, että kolmannes reserviläisistä on
edelleen ylipainoisia ja reilu kymmenes lihavia. Vaaran mukaan ääripäiden
kärjistyminen näkyy myös reserviläisten liikkumisessa.
– Polarisaatiota näkyy selvästi, kun katsotaan vapaa-ajan
liikuntamääriä. Neljännes ei liiku ollenkaan, kun taas kolmannes liikkuu vähintään
kolmesti viikossa.
Pää paremmmassa
kunnossa
Testissä kartoitettiin myös henkisiä ominaisuuksia.
Näyttääkin vahvasti siltä, että reserviläisten pää kestää kroppaa huomattavasti
paremmin. Tutkimuksen mukaan valtaosalla on hyvät psyykkiset voimavarat. Tämän
lisäksi depressio- ja stressioireiden taso on reserviläisillä varsin alhainen.
Silti noin joka kymmenes reserviläinen oireilee myös psyykkisesti.
– Nämä tulokset olivat testin positiivisimmasta päästä.
Reserviläisillä on pääsääntöisesti hyvä psyykkinen kestävyys. Yleisimmät oireet
ovat stressi tai pieni ahdistuneisuus, jotka tietysti voivat pitkään
jatkuessaan johtaa vakavimpiinkin oireisiin.
Sotilaskoulutuksen taso myös korreloi tutkimuksen mukaan
psyykkiseen hyvinvointiin. Upseerikoulutuksen saaneiden psyykkinen hyvinvointi
oli testeissä muita ryhmiä parempi.
Tulosten karuuden myötä voi myös olettaa Puolustusvoimien
reagoivan jatkossa ongelmakohtiin entistä herkemmin.
Tutkimusryhmä ehdottaakin loppupäätelmissä, että reserviläisten henkilökohtainen osaaminen, fyysinen kunto ja kehon koostumus
tulisi ottaa huomioon, kun heidät sijoitetaan tehtäväkohtaisten vaatimusten
mukaan. Erityisesti fyysisesti heikommat reserviläiset tulisi sijoittaa
tehtäviin, joissa fyysiset vaatimukset ovat vähäisempiä.
– Meillä kartoitetaan parhaillaan sotilaan tehtäväkohtaisia
fyysisiä vaatimuksia. Jatkossa uskon, että kunto huomioidaan nykyistä paremmin
reserviläistä sijoitettaessa.
