Reserviläisliitto vaatii tuntuvaa lisäystä kertausharjoituksiin – Liiton vaaliohjelma julkistettiin

Paavo Airo
IMG_7627
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg ja puheenjohtaja Ilpo Pohjola esittelivät Hämeenlinnan Hotelli Aulangolla liiton vaaliohjelmaa. Reserviläisliitto ja Maanpuolustusnaisten liitto järjestävät viikonloppuna Hämeenlinnassa yhteisen liittokokoustapahtuman. Keskellä Maanpuolustusnaisten varapuheenjohtaja Satu Virtanen.
Paavo Airo Hämeenlinna

Reserviläisliitto vaatii eduskuntavaaliohjelmassaan kertausharjoitusten määrän kasvattamista. Liitto esittää, että kertausharjoituksia lisättäisiin koskettamaan noin 28 000:ta reserviläistä vuodessa. Viime vuosina harjoituksiin on käsketty noin 18 000 reserviläistä vuodessa.

Liiton laskelmien mukaan 28 000 reserviläisen kertaaminen vuodessa tarkoittaisi sitä, että jokainen reserviläinen pääsisi kertaamaan vähintään kerran sijoitusaikanaan.

– Kun sodan ajan vahvuus on hiljattain nostettu 230 000:sta 280 000:een, kertausharjoituskoulutuksenkin pitäisi elää vastaavasti ylöspäin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo.

Liitto perustelee laskelmaansa siten, että jos reserviläinen on sodan ajan sijoitettuna keskimäärin 10 vuoden ajan, pääsisi jokainen tällä tavoin sijoitusaikanaan vähintään kerran kertaamaan.

Liiton mielestä reserviläisten koulutuksesta pitäisi huolehtia nykyistä paremmin.

– Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Kun katsotaan, miten Venäjä on touhunnut lähialueillamme, esimerkkinä viime aikojen GPS-häirintä pohjoisessa, on toimiin varauduttava, liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola sanoo.

 

Vapaaehtoiskoulutukseen satsauksia

Lisäksi liitto vaatii lisäpanostusta reserviläisten mahdollisuuksiin kouluttautua vapaaehtoisesti. Sen mukaan Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamissa, lähinnä sijoitetuille reserviläisille tarkoitetuissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa tulisi kouluttaa vähintään 10 000 reserviläistä vuodessa. MPK:n järjestämän sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen piiriin tulisi liiton mielestä saada 25 000 reserviläistä vuodessa.

Lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ollaan uudistamassa. Mikäli MPK:n sotilaallinen koulutus siirretään kokonaan Puolustusvoimille, näkee liitto riskinä, että MPK:n vapaaehtoinen kouluttajaresurssi alkaa murenemaan.

– Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, että vapaaehtoisten kouluttajien resurssia, johon kuuluu yli 1 000 Puolustusvoimien hyväksymää kouluttajaa, voitaisiin hyödyntää paremmin. Resurssia pitäisi olla mahdollista hyödyntää myös uuden lain ollessa voimassa, Pohjola sanoo.

Hiljattain tulleen päätöksen myötä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ei enää saa käyttää Puolustusvoimien aseita. Reserviläisliitto näkee, että näin ei voi olla.

Yleisesti ottaen liitto toivoisi MPK:lle enemmän tukea.

– Yleistä varautumiskoulutusta, joka kohdistuu paljon nuoriin ja naisiin, pitäisi tukea julkisin varoin. Nuorten ja naisten MPK:n kurssimaksut ovat tällä hetkellä turhan suuria, Nyberg sanoo.

 

Vaaliohjelmalla tarjotaan näkyvyyttä ehdokkaille

Reserviläisliitto julkaisi perjantaina vaaliohjelmansa Hämeenlinnan liittokokoustapahtumassa. Vaaliohjelmaan sitoutuville kansanedustajaehdokkaille on luvassa näkyvyyttä Reserviläisliiton sähköisissä medioissa sekä mahdollisuus käyttää liiton vaalisertifikaattia omassa vaalimateriaalissaan.

Lisäksi Reserviläisliitto ja sen maakunnalliset piirit järjestävät lähikuukausina vaaliohjelmaan keskittyviä paneelikeskusteluja eri puolilla Suomea, joihin ehdokkaita ja liiton jäseniä kutsutaan. 

Reserviläisliitolla oli vastaavanlainen vaaliohjelma myös viime eduskuntavaaleissa.

Reserviläisliiton vaaliohjelman pääkohtia

1. Koko Suomea on puolustettava.

2. Miespuolista väestönosaa koskeva, yleinen asevelvollisuus on säilytettävä.

3. Puolustusmäärärahojen riittävä taso ja Puolustusvoimien riittävä henkilöstömäärä on turvattava.

4. Riittävää kertausharjoituskoulutusta on ylläpidettävä ja sitä on tuettava huolehtimalla paremmin reserviläisille tarkoitettujen, vapaaehtoisten harjoitusten, omaehtoisen koulutuksen ja toiminnan resursseista sekä ohjeistuksesta ja ylläpitämällä koko maan kattavaa ampumarataverkostoa.

5. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen elinvoimaisuus on turvattava riittävillä resursseilla ja Puolustusvoimien tukitehtävillä sekä koulutuksen sisältöä kehittämällä.

6. Laivue 2020- ja HX-hanke on rahoitettava erillisrahoituksella.


Jaa tämä sivu