• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Reserviläisliiton Hakola toivoo konkretiaa keskusteluun naisten kutsunnoista

Liiton varapuheenjohtaja painottaa, että mikään uusi malli ei saa heikentää nykyistä puolustusta.

Reserviläisliitto

Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola edusti liittoa Turun messuilla hiljattain.

Reserviläisliiton
varapuheenjohtaja Terhi Hakola toivoo konkretiaa keskusteluun
kutsuntojen kehittämisestä. Ruotuväki-lehden selvityksen mukaan
suurimmat eduskuntapuolueet kannattavat naisten kutsuntojen järjestämistä,
mutta yhtenäistä näkemystä asiasta ei ole. Harva puolue on kovin selvästi
ottanut kantaa siihen, miten kutsunnat tulisi käytännössä järjestää.

– Asia
vaatii yhteiskunnallista keskustelua. Sen pohjalta muodostuu naisten rooli,
Hakola sanoo.

Reserviläisliitto on esittänyt naisillekin velvollisuutta
osallistua kutsuntoihin. Esitetyssä mallissa asepalvelus ei kuitenkaan olisi
pakollinen naisille.

Liitto on myös esittänyt yleisen kansalaispalveluksen
selvittämistä.

– Naiset ja miehet, jotka eivät kävisi armeijaa,
voisivat suorittaa kansalaispalveluksen, jossa koulutettaisiin ei-sotilaallisia
taitoja, Hakola sanoo.

Ei-sotilaalliset taidot liittyisivät esimerkiksi ensiapuun tai
vesikriisin tapaisiin tilanteisiin varautumiseen.

Hakolan mielestä tämän toteutuessa tulisi myös miettiä, olisiko siviilipalvelukselle
enää tarvetta. Kaikkien armeijaa käymättömien ei tarvitsisi palvella vuotta jossakin tehtävässä eli niin
kauaa kuin nykyinen siviilipalvelus kestää. Hakolan mielestä kansalaispalvelus vastaisi paremmin
poikkeusolojen tarpeisiin kuin nykyinen siviilipalveluskoulutus.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva
(kok.) ovat esittäneet kansalaispalvelusmallia. Yle kertoi kesällä puolustusvaliokunnan luonnostelleen jo pitkään tämän tapaista kansalaisvelvollisuutta.

 

”Selonteossa ei
konkretiaa”

Puolustusselonteossa todetaan kutsuntoja parannettavan
kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluja ja toimintatapoja sekä ottamalla
huomioon asevelvollisten erityisosaaminen ja toimintakyky. Hakola sanoo
kiinnittäneensä huomiota siihen, että selonteossa kutsuntoja käsitellään kuitenkin
melko ohuesti.

– Selonteossa
ei ole kutsuntojen osalta oikein konkretiaa. Puolueiden sisällä kutsuntojen
järjestäminen jakaa mielipiteitä, vaikka kutsuntoja sinänsä kannatettaisiin.
Keskusta on oikeastaan ainoana puolueena ottanut asiaan selvästi kantaa
puhumalla vaaliohjelmassaan tulevaisuuskutsunnoista. On mielenkiintoista nähdä,
ottavatko muutkin puolueet yhtä selvästi
asiaan kantaa, Hakola sanoo.

Hakola painottaa, että mikään uusi malli ei saa heikentää
nykyistä puolustusta.

– Suureen
reserviin perustuva järjestelmä on säilytettävä
jatkossakin.

 

Ei ole itse käynyt
armeijaa

Reserviläisliittoon
voi kuulua armeijaa käymätönkin
nainen tai mies. Hakola itse ei ole käynyt armeijaa. Hän arvelee, että mikäli
naisten vapaaehtoista asepalvelusta olisi aikoinaan markkinoitu paremmin, olisi
hän voinut päätyä
inttiin.

– Olen
varttunut Kauhavan lentosotakoulun lähellä, mutta sitä ei silloin markkinoitu erityisemmin naisille. Myöhemmin olisin halunnut hakea
palvelukseen, mutta siinä vaiheessa olin jo yli-ikäinen.

Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen 18–29
vuoden iässä. Kun Hakola, 35, on ollut niin sanotusti kutsuntaiässä, ei naisten
asepalvelus ollut vielä yhtä suosittu kuin nykyään. Armeijan käyvien naisten
määrä on kasvanut viime vuosina, ja viimeisimmässä haussa ennätykselliset 1 126
naista haki palvelukseen. Edellinen ennätys, 842, oli vuodelta 2016.

– Jos
naisillekin järjestettäisiin kutsunnat, he saisivat Puolustusvoimista ja
puolustusjärjestelmästä enemmän tietoa, mikä toisi varmasti lisää hakijoita.
Samalla heille saataisiin koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset, kuten
miehillä on.

 

Terhi Hakola

35-vuotias Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja.

Tampereen Seudun Reserviläisnaisten hallituksen jäsen,
Pirkanmaan piirihallituksen jäsen, Naisten työryhmän puheenjohtaja ja Liittohallituksen jäsen.

Asuu Tampereella.

Koulutukseltaan yrityshallinnon tradenomi, metsuri ja
ylioppilas.

Isoäiti
oli rintamalotta ja toinen isoisä sotaveteraani. Vanhemmat harrastivat
aktiivisesti reserviläistoimintaa.

Harrastaa golfia ja ammuntaa.