Sekä Reserviupseeriliitto että Reserviläisliitto ovat
tyytymättömiä ensi vuoden talousarvion sisältöön. Molemmat liitot antoivat
lausunnon eduskunnan puolustusvaliokunnalle talousarviosta ja erityisesti sen
puolustusbudjetista.
Molemmat liitot kritisoivat budjettiesityksen kohtaa, joka
mahdollistaa ensi vuonna 18 000 reserviläisen kertausharjoituttamisen,
mikä vastaa vain noin 6,5 prosenttia Puolustusvoimien sodanajan
laskennallisesta kokonaisvahvuudesta.
– Sodan ajan joukkojen kasvaessa 280 000 sotilaaseen myös
reservin kertausharjoitusten määrän pitää kasvaa. Tavoitteena tulee olla, että ainakin
keskeisiin reservin johtajatehtäviin sijoitetut reserviläiset pääsisivät kertaamaan kerran 3–5
vuodessa. Ensi vuoden kertausharjoitusmäärillä reserviläinen saa
kertausharjoituskäskyn kerran noin 15,5 vuodessa.n Tämä on ehdottomasti liian vähän ja vaarantaa koko
puolustusratkaisumme uskottavuuden. Minimitasona tulee olla vuoden 2017 taso
(8,0 % sa-sijoitetuista), jolloin kertausharjoituksiin osallistuisi nykyisellä sa-joukkojen määrällä noin 22.000 reserviläistä,
RUL:n lausunnossa todetaan.
Reserviläisliiton mukaan nykyisessä turvallisuustilanteessa
huomiota pitäisi keskittää varsinkin paikallispuolustuksesta vastaaville
joukoille.
– Hybridisodankäynnin uhan johdosta olisi tärkeää järjestää
riittävästi kertausharjoituksia myös paikallispuolustuksen yksiköille.
Näitä harjoituksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on huomioitava myös muiden
viranomaisten rooli poikkeusoloissa, RES:n lausunnossa tarkennetaan.
Vastuu kasvaa,
rahoitus ei?
Reserviupseeriliiton mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tehtävät, koulutusvuorokaudet ja osallistujamäärät ovat kasvaneet merkittävästi
vuodesta 2008 lähtien, mutta yhdistyksen valtiolta saama tuki ei ole.
Vapaaehtoiselle maanpuolustukselle on esitetty ensi vuodelle 2,052 miljoonaa
euroa eli käytännössä sama summa kuin tänä vuonna.
– Puolustusvoimien
yhdessä MPK:n ja muiden keskeisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa laatimassa
reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2018–2022, asetettiin myös
järjestöille uusia tehtäviä reservin koulutuksen kehittämisessä. Lisääntyvät
tehtävät vaativat lisäystä myös taloudellisiin resursseihin, RUL:n lausunnossa
todetaan.
RUL esittää määrärahan korottamista
250 000 eurolla, josta pääosa käytettäisiin MPK:n toiminnan tukemiseen.
Myös Reserviläisliitto on samoilla
linjoilla. Kiinnostusta ja potentiaalia kasvuun olisi, mutta rahoituksen tulisi
parantua nykyisestä tasosta.
– Nykytasoinen määräraha ei
mahdollista vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen eikä reserviläistoiminnan
laajentamista, mikä olisi kiristyneessä turvallisuustilanteessa tärkeää,
Reserviläisliitto lausuu.
