Reserviläisen kirjavinkit pukinkonttiin

Istock
kirjat
Seppo Simola

Toimitus poimi vuoden kirjasadosta täyden tusinan lahjavinkkejä kirjoista, jotka ovat jääneet eniten julkisuudessa käsiteltyjen teosten varjoon.


1) Kenraalit sodassa. Jarkko Kemppi: Itsenäisen Suomen sotakenraalit (Amanita, 431 s.)
Sotakenraalit


Kirja esittelee pienoiselämäkerroin kaikki sodissamme vuosina 1918–1945 kenraalikuntaan kuuluneet sotilaat, joita oli yhtensä 75. Perhetaustat ja koulutus vaihtelivat hyvinkin paljon, samoin tietysti tehtävät sotien aikana ja rauhan vuosina. Arvoteosformaatti luo komeat puitteet runsaalle määrälle harvinaisia kuvia, mutta huonona puolena on kirjan hankala saatavuus ja kallis hinta. Teoksella on kuitenkin paikka jokaisen sotiemme historiasta kiinnostuneen hyllyssä.

 


2) Itsenäisen Suomen isä. Martti Häikiö: Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo, 640 s.)Suomen leijona

Järkälemäinen kirja kertoo yhtä järkälemäisestä hahmosta. Pehr Evind Svinhufvudin johtama senaatti antoi lähes ensi töikseen itsenäisyysjulistuksen joulukuussa 1917 ja hankki sille Venäjän vallankumouksellisten tunnustuksen. Valtionhoitajana toukokuun 1918 lopulta joulukuun 1918 loppuun Svinhufvud onnistui junailemaan kansakunnan rauhanomaisen eheytymisen tielle. Äärioikeiston vallankaappauksen hän lopetti radiopuheellaan keväällä 1932 ollessaan tasavallan presidentti. Suomen ja Svinhufvudin kohtalot kietoutuvat yhteen kirjan sivuilla. Maamme tulevaisuus olisi ollut hyvin toisenlainen ilman häntä.

 

3) Sodan pitkät varjot. Antti Malinen – Tuomo Tamminen: Jälleenrakentajien lapset – sotien jälkeinen Suomi lapsen silmin. (Gaudeamus, 492 s.)

Jälleenrakentajien lapsetSodan varjot ovat ulottuneet Suomen lapsiin hyvin pitkään. Kirja on monipuolinen, kiinnostava ja havainnollinen johdatus siihen Suomeen, jossa monien vanhemmat ja isovanhemmat ovat varttuneet ja elämän eväänsä saaneet. Ajat eläneille kirja on ehkä kipeäkin muisto köyhistä mutta toivon täyteisistä vuosista ja nuoremmille polville se on aikamatka omaan perhehistoriaan. Kirjan avulla vanhempien tarina saattaa saada aivan uusia ulottuvuuksia.



 

4) Sata vuotta sotilasilmailua Suomessa. Jyrki Laukkanen: Tehtävä taivaalla – Suomen Ilmavoimat 100 vuotta (Koala, 304 s.)

Tehtävä taivaallaKyse ei ole virallisesta Ilmavoimien historiikista vaan sadan vuoden mittaisesta katsauksesta maamme sotilasilmailuun. Historiaa käydään läpi lähinnä kaluston näkökulmasta, mutta jokainen aikajakso taustoitetaan maailmanpoliittisella viitekehyksellä. Yksiköt ja niiden tukikohdat käydään kattavasti läpi, samoin menetykset niin sodassa kuin rauhan aikana sekä kotimaisen lentokoneteollisuuden yllättävän suuri rooli. Kirja on kauttaaltaan kaksikielinen, tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.



 

5) Sukellusveneiden historiaa ja nykyaikaa. David Ross (suom. Tapio Kakko): Maailman parhaat sukellusveneet kautta aikojen (Minerva, 224 s.)

SukellusveneetSukellusveneet ja niiden vaiheet sodissa kiehtovat monia sotahistorian harrastajia. Kirja ulottuu sukellusveneiden alkuhämäristä nykyaikaan ja kertoo niin onnistumiset kuin tragediatkin. Myös tekniikan kehitys havainnollistuu. Kirja on mainio johdatus sukellusveneiden ominaisuuksiin sekä käyttöperiaatteisiin eri valtioiden merivoimissa.

 



6) Raatteen tietä sarjakuvana. Pekka Lehtosaari – Hannu Lukkarinen: Raatteen tie (Otava, 66 s.)

Raatteen tieTarina on varsin raaka, kuten sodilla on tapana olla, eikä kirjaa ole tarkoitettu perheen pienimmille sarjakuvaformaatista huolimatta. Lähestymistapana sarjakuva on mielenkiintoinen ja saattaa auttaa vetämään lukuhaluttomuudesta syytettyjä koululaisia sotahistorian pariin. Ajatus oman kodin polttamisesta vihollisen edestä ravistelee aikuistenkin tuntoja samoin kuin kuvaus kaatuneiden evakuointikeskuksen karusta työstä.



 

7) Suomalaiset olympiamenestykset – niitäkin on ollut. Lasse Erola: Suomalaisten olympiavoittojen tarinat (Paasilinna, 360 s.)

Suomal olympiavoittojen tarinatKohta alkaviin talviolympialaisiin voi mainiosti valmentautua lukemalla peräti 146 suomalaista huippuhetkeä olympialaissa vuodesta 1908 alkaen. Rio de Janeiron vuoden 2016 yhdestä pronssista kirjoittaja toteaa, että se on Suomen kehnoin olympiamenestys kautta aikain. Kirja tempaa mukaansa muutkin kuin urheiluun hassahtaneet nasevilla kilpailukuvauksilla sekä kiinnostavilla knopeilla. Historiaa harrastavat löytävät sivuilta edesmenneitä valtioita ja valtioliittoja kuten DDR ja IVY.

 



8) Tuhat vuotta Suomen sotia. Robert Brantberg: Suomi sodassa – tuhat vuotta idän ja lännen puristuksessa (readme.fi, 576 s.) 

Suomi sodassaSotahistoriakirjojen näkökulmaa moititaan usein suppeaksi ja vain 1900-luvun sotiin keskittyväksi. Tämän kirjan aikahaarukka on pitkästi yli tuhat vuotta vanhimpien viittausten ollessa muinaisissa taruissa. Historiallinen tutkimus kirja ei ole eikä lähdeviitteitäkään ole merkitty tekstiin, mutta mielenkiintoinen läpileikkaus se Suomen asemasta idän ja lännen välissä on. Näkökulma vaihtelee suurpiirteisistä taisteluselostuksista henkilöhistoriallisiin yksityiskohtiin.

 



9) Aikansa mediapersoonat sodassa 1939–1944. Seppo Porvali: Suomi sodassa – laulut auttoivat (readme.fi, 149 s. + CD)

Suomi sodassa-laulut auttoivatViihde oli tärkeä elementti mielialojen ylläpidossa etenkin jatkosodan pitkittyessä puuduttavaksi asemasodaksi. Kirja on suppeahko läpileikkaus sotiemme viihteestä ja sen keskeisistä artisteista eli aikansa mediapersoonista ja laulajasuosikeista korpraali Möttösestä Olavi Virtaan. Kuvitus on runsas, mutta kuvakoko on harmittavan pieni. Monen suositun laulun sanat on painettu kirjan sivuille, ja esityksiä voi kuunnella kirjan mukana tulevalta CD:ltä.



 

10) Kirjailijan ja Suomen kohtalonyhteys. Ritva Ylönen: Kalle Päätalo – kirjailijan elämä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 490 s.) 

Kalle PäätaloTuleva painosten herra syntyi, kun itsenäinen Suomi täytti kaksi vuotta. Kalle Päätalon (1919–2000) elämä on kuin itsenäisen Suomen historia pienoiskoossa: karu lapsuus syrjäseudulla, ankaraa työtä varhaisteinistä alkaen ja sotavuodet 1939–1944 isänmaan palveluksessa. Vaikeasta haavoittumisesta toipuva veteraani opiskeli työn ohessa rakennusmestariksi ja jälleenrakensi Suomea konkreettisesti omin käsin. Kirjailijan ura urkeni nelikymppisenä, kun Päätalo oli uhrannut terveytensä rintamalle ja siviilityömaille. Elämäkerran tyyli on mukaansatempaava ja laajentaa muidenkin kuin Päätalo-fanien näkökulmaa lähihistoriaan.

 


11) Karjalaisten historiaa. Sirkka-Liisa Ranta (toim.): Sydän Karjalassa – arjen ja perheen historiaa (Tammi, 286 s.)

Sydän KarjalassaUsein Karjalaa käsitellään sotatantereena ja karjalaisia evakoina, mutta tässä kirjassa painopiste on siviilihistoriassa. Teoksen aikajana ulottuu vuoden 1860 tienoilta toisen maailmansodan aikaiseen ja sen jälkeiseen siirtokarjalaisuuteen, eli toki sotavuodet ja evakkotaivalkin ovat mukana. Kirjasta saa hyvän yleiskäsityksen menneiden aikojen perheyhteisöstä ja talon pidosta maalla. Karjalaisten kuuluisat ja vilkkaat kaupungit jäävät sivurooliin. Kiinnostava kuvitus tukee hyvin kirjan tietosisältöä.



 

12) Näkökulmia itsenäistymisvuoteen. Kai Häggman – Teemu Keskisarja ­­– Markku Kuisma – Jukka Kukkonen: 1917 (WSOY, 221 s.)

1917Vuosi 1917 on ymmärrettävistä syistä ollut päättyvän vuoden puheenaihe. Tämä kirja tarjoaa siihen tavallisen ihmisen, talouselämän ja kulttuurin näkökulmat. Teoksen kruunaa ainutlaatuisista vanhoista valokuvista koostuva kuvitus. Vielä alkuvuodesta 1917 Venäjää hallitsi keisari ja Suomi oli osa keisarikuntaa, mutta vuoden viimeisinä päivinä oltiin kahden vallankumouksen jälkeen hakemassa itsenäisyyden tunnustamista lokakuun vallankumouksen johtomieheltä V.I. Leniniltä. Kukaan ei vielä alkuvuodesta ollut hajullakaan, mitä tulee tapahtumaan. Koettiin todellinen mullistusten vuosi.


Jaa tämä sivu