Reserviläinen varustaa reserviläisen MPK:n harjoituksissa

Ossi Hietala
Kymijoki-huolto_ossihietala
Materiaalikeskuksen päällikkö kapteeni Jari Vuorijärvi, huoltopäällikkö vänrikki (res.) Jerry Laakso ja perustamiskurssin johtaja yliluutnantti (res.) Teppo Salonen ovat tyytyväisiä yhteistoimintaan huollon saralla. ”Jämäkkää ja johdettua”, Vuorijärvi tiivistää.
Ossi Hietala

MPK:n Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin Kymijoki 2017 -harjoitus järjestetään syyskuussa Karjalan prikaatissa. Vastuu perustamistoimenpiteistä eli muun muassa varustamisesta, opastuksesta ja paperitöistä jakautuu sekä Puolustusvoimien ja MPK:n henkilökunnalle että vapaaehtoisille toimijoille ja perustamiskurssille.

Harjoitus sisältää paitsi simulaattoriavusteisen taisteluharjoituksen, myös joukon kaikille avoimia varautumis- ja turvallisuuskursseja etsinnästä kyberturvallisuuteen. Monipuolinen toiminta edellyttää monipuolista kalustoa, ajoneuvoja ja koulutusmateriaalia kaikille jaettavan perusvarustuksen lisäksi. Harjoituksen materiaali saadaan Karjalan prikaatin materiaalikeskukselta.

 

Varustaminen valmistellaan materiaalikeskuksessa

Harjoituksen varustaminen alkaa tukitarpeiden selvityksellä. Harjoitusta suunniteltaessa MPK:n vapaaehtoiset laativat tukipyynnöt, joista selviävät tarpeet esimerkiksi koulutusvälineille ja tiloille. Pyynnöt kulkevat MPK:n koulutuspaikan koulutuspäällikön ja Puolustusvoimien alueupseerin kautta materiaalikeskukselle ja sieltä edelleen eri varastoille.

Materiaalikeskuksen päällikön, kapteeni Jari Vuorijärven mukaan erilaiset harjoitukset eivät juuri eroa toisistaan toimenpiteiden osalta. Samaa menetelmää sovelletaan niin kertausharjoituksissa kuin MPK:n ja varusmiestenkin kanssa.

– Kymijoen kokoisen harjoituksen [noin 300 osallistujaa] perustaa puolessa päivässä, ja meillä on kapasiteettia suurempiinkin harjoituksiin. Esimerkiksi 1 200 osallistujan Kaakko 16 -kertausharjoitus varustettiin vajaassa kuudessa tunnissa, Vuorijärvi kertoo.

 

Perustamiskurssi on merkittävä käytännön harjoitus

Päivää ennen harjoitusjoukkojen saapumista perustamiskurssi aloittaa toimintansa. Kurssi perustaa ensin itsensä, vastaanottaa harjoituksessa käytettävän materiaalin ja valmistautuu perustamaan muut joukot ja kurssit.

– Kurssilaiset ovat suunnitelleet itse Kymijoki-harjoituksen perustamistoimenpiteet kevään Perustamiskurssi 1:llä. He myös johtavat syksyn harjoituksessa itseään ja toisiaan, kertoo kurssinjohtaja, yliluutnantti (res.) Teppo Salonen.

– Perustamiskeskuksiin sijoitetuille ja niistä tehtävistä kiinnostuneille kurssi on merkittävä ja aika harvinainen käytännön harjoitus. Perustamiskurssit tarjoavat nuorillekin reserviläisille tehokasta organisointi- ja johtamiskokemusta, Salonen jatkaa.

 

Nuori upseeri huoltopäällikkönä

Harjoitusjoukkojen perustamisen jälkeen vastuu huollosta siirtyy harjoituksen huoltopäällikölle. Ruuan ja muiden täydennysten lisäksi päällikkö vastaa muun muassa majoituksesta. Tänä vuonna tehtävässä toimii vänrikki (res.) Jerry Laakso.

– Viime kädessä vastuu huollon toiminnasta ja harjoituksen yleisjärjestelyistä on minulla, vaikka pystynkin ulkoistamaan paljon käytännön toimia, Laakso kertoo.

Varusmiesaikana opittu Maavoimien taistelutapa 2015 on ollut avuksi huollon järjestelyissä. Tuore tietotaito on Laakson mukaan nuorten reserviläisten valttikortti vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa.

– Reserviläiset ovat ottaneet uudet opit hyvin vastaan. Olen itsekin oppinut näissä tehtävissä paljon erityisesti ihmisten kanssa toimimisesta ja johtamisesta.

Harjoituksen purku tapahtuu samoin kuin perustaminen, mutta käänteisessä järjestyksessä. Laakso valmistautuu johtamaan purku- ja huoltotoimenpiteitä. Perustamiskurssi puolestaan valmistautuu vastaanottamaan harjoitusjoukkojen varusteet ja kaluston. Harjoitusjoukkojen kotiutuessa materiaali ja huoltovastuu siirtyvät jälleen materiaalikeskukselle.


Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 4/17.


Luetuimmat

Jaa tämä sivu