Puolustusvoimien komentaja jakaa puolustusministerin huolen 2020-luvun säästötarpeista

Sakari Piippo
reserviläinen_jarmo_lindberg (2 of 2)
"Me emme täällä Suomessa elä tyhjiössä. Kaikki muut ympärillämme ovat aktiivisempia kuin aiempina vuosina ja nyt kun katsomme lähiympäristömme maiden budjettipäätöksiä, voimme ilman kristallipalloakin sanoa menon tulevan jatkuvan samansuuntaisena tai aktiivisempana", Jarmo Lindberg sanoo.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Kunnioitettavaan sadan vuoden ikään ehtinyt Puolustusvoimat nauttii vahvasta kansan tuesta. Mittausten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on koko Euroopan korkein ja poliisin ohella Puolustusvoimiin luotetaan suomalaisista organisaatioista eniten. Myös Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg on suuntaukseen tyytyväinen, ja hänellä on myös näkemys, miksi näin on.

– Meitä on helppo arvioida. Kymmenet tuhannet suomalaiset kiertävät varuskuntiemme läpi, he näkevät mitä siellä tehdään ja kertovat siitä sukulaisilleen ja ystävilleen. Jos kaiken tämän jälkeen luotettavuus meitä kohtaan pysyy näin korkealla, niin ei tässä voi valitella asemaamme.

Lindberg myöntää, että Venäjän ja muiden maiden sotilaallinen aktivoituminen Itämerellä ja Suomen lähiympäristössä on herättänyt myös suomalaiset näkemään maanpuolustuksen konkreettisen tärkeyden.

– Ei meidän ole viime aikoina paljon tarvinnut perustella, mihin tarvitaan Puolustusvoimia ja miksi Suomessa on Puolustusvoimat, komentaja hymähtää.

 

Konkretiaa peliin

Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo teki hiljattain avauksen, jossa ehdotettiin asevelvollisuuden korvaamista kansalaispalveluksella, joka koskisi kaikki suomalaisia. Perustuslaissa maanpuolustusvelvoite koskee kaikki suomalaisia. Lindbergin mukaan perustuslain velvoitteisiin peilattuna ajatus on oikeansuuntainen, mutta silti hankkeessa on hänen mielestä paljon kysymysmerkkejä.

– Mitä ovat ne tuotteet, joita peräänkuulutetaan? Mitä kansalaisten tulisi tehdä, kauanko kestäisi, kuka järjestäisi ja missä? Nyt me olemme ainoa, jolla on selvä tuote. Kaikesta muusta, mistä tässä puhutaan, en ole juuri nähnyt konkreettisia esityksiä.

Kutsuntojen ulottaminen naisiin ei sekään saa komentajalta varauksetonta vihreää valoa. Lindberg muistuttaa kutsuntojen perimmäisen tarkoituksen olevan asepalveluskelvollisuuden määrittäminen. Hänen arvionsa mukaan kutsuntojen ulottaminen koskemaan naisia maksaisi vuositasolla noin neljä miljoonaa euroa.

– Olisiko se informaatio- vai rekrytointitilaisuus. Jos se on rekrytointitilaisuus, niin on aika kallista pakottaa kaikki Suomen naiset päiväksi tilaisuuteen, joka ei todellisuudessa velvoita heitä mihinkään. 

 

Säästökuuri edessä?

Vuosina 2012–2015 toteutettiin puolustusvoimauudistus, jonka lopputulemana 2 500 työpaikkaa hävisi Puolustusvoimista ja viisi varuskuntaa ajettiin alas. Julkisuudessa varsinkin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on kantanut huolta Puolustusvoimien tulevaisuuden rahoituksesta. Hallituksen huhtikuussa kehysriihessä päättämä säästövaatimus eli niin sanottu JTS-miljardi puolustusministeriön hallinnonalalle on vuodelle 2020 noin viisi miljoonaa euroa. Vuosikymmenen loppuun mennessä summa nousisi lopulta jo 50 miljoonaan euroon vuotta kohti.

– Onhan se haastavaa hakea trimmatusta koneesta vielä lisää säästöjä. 50 miljoonaa on jo aikamoinen määrä rahaa säästettäväksi. Me emme täällä Suomessa elä tyhjiössä. Kaikki muut ympärillämme ovat aktiivisempia kuin aiempina vuosina, ja nyt kun katsomme lähiympäristömme maiden budjettipäätöksiä, voimme ilman kristallipalloakin sanoa menon jatkuvan samansuuntaisena tai aktiivisempana.

Ennen turvallisuustilanteen muuttumista Puolustusvoimat operoi vahvasti käytetyn kaluston markkinoilla. Varsinkin Hollannilta 200 miljoonalla eurolla ostetut 100 Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua ovat näyttäytyneet jälkikäteen tarkasteltuna lähes nerokkaana kauppana Suomen kannalta. Lindberg myöntää tällä hetkellä käytettyjen ja merkittävien asejärjestelmien kaupan loppuneen Euroopasta lähes kokonaan muuttuneen turvallisuustilanteen takia.

 

Paljon samaa vanhaa

Tällä vuosikymmenellä Puolustusvoimat satsaa eniten Maavoimiin. Seuraavalla vuosikymmenellä vuorossa ovat muiden puolustushaarojen megahankkeet, Merivoimilla Laivue 2020 -hanke ja Ilmavoimilla HX-hanke.

– Täytyy suunnitella tarkasti käyttötapa ja elinkaari, jotta emme tekisi hölmösti ja joutuisi tilanteeseen, jossa useat järjestelmät happanisivat samaan aikaan.

Lindbergin mukaan investointi on tästä syystä syklistä ja näin ollen voi loogisesti odottaa 2030-luvulla vuoron koittavan jälleen Maavoimille.

– Voisi olettaa 2030-luvulla olevan Maavoimien pääasejärjestelmiä, joita meidän täytyy taas korvata. En sanoisi tämän olevan mitään rakettitiedettä, vaikka itse asiassa tämä sisältääkin jonkin verran raketteja.

Hybridisodankäynnistä ja kyberpuolesta on viime vuosina puhuttu lähes kyllästymiseen saakka. Lindbergin mukaan Puolustusvoimat panostaa tulevaisuudessa paljon kyberpuoleen ja -kyvykkyyteen. Hän kuitenkin painottaa perinteisellä sodankäynnillä olevan yhä paljon merkitystä.

– Välillä uutis- ja infovirtaa katsoessa tuntuu, että on unohdettu perinteinen sodankäynti ja sen läsnäolo. Jos katsoo kuvia Ukrainasta, Syyriasta tai Mosulista, se on kaikki kovin perinteisen näköistä. Siellähän ammutaan tykillä, siellä on miehistönkuljetusajoneuvoja, siellä ammutaan rynnäkkökivääreillä, siellä ovat pioneerit töissä ja siellä käydään kaupunkisotaa. Nämä kaikki eivät ole kadonneet yhtään mihinkään.

 

Kertausharjoitukset ennallaan

Lindberg uskoo reserviläisten kertausharjoitusvuorokausien pysyvän lähivuosina nykyisellä tasolla, jossa Puolustusvoimat antaa vuosittain koulutusta noin 18 000 reserviläiselle. Mistään kertausharjoitusten tuplaamisesta ei Lindbergin mukaan kannata unelmoida.

– Jos sanotaan, että kertausharjoitusten määrä pitäisi kaksinkertaistaa, niin ei meillä ole siihen kouluttajavoimaa. Reserviläisiä kouluttavat henkilöt toimivat myös varusmiesten kouluttajina ja tekevät muita tehtäviä varuskunnassa. Jostain pitäisi ensin tulla paljon lisää kouluttajavoimaa, jos kertausharjoitusten määrä haluttaisiin kaksinkertaistaa.

Lindbergin mukaan Koulutus 2020 -ohjelma poikii tulevaisuudelle myös reserviläisille uutta. Osa uudistuksista on jo nyt saatua vietyä käytäntöön. Näistä avauksista yksi näkyvimmistä on KASI-simulaattorijärjestelmä.

– KASI-simulaattorijärjestelmä näkyy jo nyt kertausharjoituksissa. Reserviläiset saavat varusmiesten tavoin aivan erilaisen palautteen taistelusta kuin mitä ovat aiemmin saaneet. Sillä pyritään nostamaan harjoituksien ja sitä kautta myös reservin tasoa ja laatua.

Kysyttäessä, minkälainen instituutio Puolustusvoimat on seuraavan sadan vuoden kuluttua, Lindberg pohtii ensin hetken ja lähtee lopulta liikenteeseen historian kautta.

– Tasan sata vuotta sitten oltiin täysin alkuhämärässä. Ensin senaatin käskeminä joukkoina, ja siitä se lähti muodostumaan. Jos Suomen puolustusvoimat on sadan vuoden kuluttuakin yhä luonteva osa yhteiskuntaa ja suomalaiset tukevat Puolustusvoimia samalla tavalla kuin tänä päivänä, voimme silloin sanoa onnistuneemme.


Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 4/2018.


Jaa tämä sivu