Kunnioitettavaan sadan vuoden ikään ehtinyt Puolustusvoimat
nauttii vahvasta kansan tuesta. Mittausten mukaan suomalaisten
maanpuolustustahto on koko Euroopan korkein ja poliisin ohella Puolustusvoimiin
luotetaan suomalaisista organisaatioista eniten. Myös Puolustusvoimien
komentaja kenraali Jarmo Lindberg on
suuntaukseen tyytyväinen, ja hänellä on myös näkemys, miksi näin on.
– Meitä on helppo arvioida. Kymmenet tuhannet suomalaiset
kiertävät varuskuntiemme läpi, he näkevät mitä siellä tehdään ja kertovat siitä
sukulaisilleen ja ystävilleen. Jos kaiken tämän jälkeen luotettavuus meitä
kohtaan pysyy näin korkealla, niin ei tässä voi valitella asemaamme.
Lindberg myöntää, että Venäjän ja muiden maiden
sotilaallinen aktivoituminen Itämerellä ja Suomen lähiympäristössä on
herättänyt myös suomalaiset näkemään maanpuolustuksen konkreettisen tärkeyden.
– Ei meidän ole viime aikoina paljon tarvinnut perustella,
mihin tarvitaan Puolustusvoimia ja miksi Suomessa on Puolustusvoimat, komentaja
hymähtää.
Konkretiaa peliin
Elisabeth Rehnin
johtama ajatushautomo teki hiljattain avauksen, jossa ehdotettiin
asevelvollisuuden korvaamista kansalaispalveluksella, joka koskisi kaikki
suomalaisia. Perustuslaissa maanpuolustusvelvoite koskee kaikki suomalaisia.
Lindbergin mukaan perustuslain velvoitteisiin peilattuna ajatus on
oikeansuuntainen, mutta silti hankkeessa on hänen mielestä paljon
kysymysmerkkejä.
– Mitä ovat ne tuotteet, joita peräänkuulutetaan? Mitä
kansalaisten tulisi tehdä, kauanko kestäisi, kuka järjestäisi ja missä? Nyt me
olemme ainoa, jolla on selvä tuote. Kaikesta muusta, mistä tässä puhutaan, en
ole juuri nähnyt konkreettisia esityksiä.
Kutsuntojen ulottaminen naisiin ei sekään saa komentajalta
varauksetonta vihreää valoa. Lindberg muistuttaa kutsuntojen perimmäisen
tarkoituksen olevan asepalveluskelvollisuuden määrittäminen. Hänen arvionsa
mukaan kutsuntojen ulottaminen koskemaan naisia maksaisi vuositasolla noin
neljä miljoonaa euroa.
– Olisiko se informaatio- vai rekrytointitilaisuus. Jos se
on rekrytointitilaisuus, niin on aika kallista pakottaa kaikki Suomen naiset
päiväksi tilaisuuteen, joka ei todellisuudessa velvoita heitä mihinkään.
Säästökuuri edessä?
Vuosina 2012–2015 toteutettiin puolustusvoimauudistus, jonka lopputulemana 2 500 työpaikkaa hävisi
Puolustusvoimista ja viisi varuskuntaa ajettiin alas. Julkisuudessa varsinkin
puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.)
on kantanut huolta Puolustusvoimien tulevaisuuden rahoituksesta. Hallituksen
huhtikuussa kehysriihessä päättämä säästövaatimus eli niin sanottu JTS-miljardi
puolustusministeriön hallinnonalalle on vuodelle 2020 noin viisi miljoonaa euroa.
Vuosikymmenen loppuun mennessä summa nousisi lopulta jo 50 miljoonaan euroon
vuotta kohti.
– Onhan se haastavaa hakea trimmatusta koneesta vielä lisää
säästöjä. 50 miljoonaa on jo aikamoinen määrä rahaa säästettäväksi. Me emme
täällä Suomessa elä tyhjiössä. Kaikki muut ympärillämme ovat aktiivisempia kuin
aiempina vuosina, ja nyt kun katsomme lähiympäristömme maiden budjettipäätöksiä,
voimme ilman kristallipalloakin sanoa menon jatkuvan samansuuntaisena
tai aktiivisempana.
Ennen turvallisuustilanteen muuttumista Puolustusvoimat
operoi vahvasti käytetyn kaluston markkinoilla. Varsinkin Hollannilta 200 miljoonalla
eurolla ostetut 100 Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua ovat näyttäytyneet
jälkikäteen tarkasteltuna lähes nerokkaana kauppana Suomen kannalta. Lindberg
myöntää tällä hetkellä käytettyjen ja merkittävien asejärjestelmien kaupan
loppuneen Euroopasta lähes kokonaan muuttuneen turvallisuustilanteen takia.
Paljon samaa vanhaa
Tällä vuosikymmenellä Puolustusvoimat satsaa eniten
Maavoimiin. Seuraavalla vuosikymmenellä vuorossa ovat muiden puolustushaarojen
megahankkeet, Merivoimilla Laivue 2020 -hanke ja Ilmavoimilla HX-hanke.
– Täytyy suunnitella tarkasti käyttötapa ja elinkaari, jotta
emme tekisi hölmösti ja joutuisi tilanteeseen, jossa useat järjestelmät
happanisivat samaan aikaan.
Lindbergin mukaan investointi on tästä syystä syklistä ja
näin ollen voi loogisesti odottaa 2030-luvulla vuoron koittavan jälleen
Maavoimille.
– Voisi olettaa 2030-luvulla olevan Maavoimien
pääasejärjestelmiä, joita meidän täytyy taas korvata. En sanoisi tämän olevan
mitään rakettitiedettä, vaikka itse asiassa tämä sisältääkin jonkin verran
raketteja.
Hybridisodankäynnistä ja kyberpuolesta on viime vuosina
puhuttu lähes kyllästymiseen saakka. Lindbergin mukaan Puolustusvoimat panostaa
tulevaisuudessa paljon kyberpuoleen ja -kyvykkyyteen. Hän kuitenkin painottaa
perinteisellä sodankäynnillä olevan yhä paljon merkitystä.
– Välillä uutis- ja infovirtaa katsoessa tuntuu, että on
unohdettu perinteinen sodankäynti ja sen läsnäolo. Jos katsoo kuvia Ukrainasta,
Syyriasta tai Mosulista, se on kaikki kovin perinteisen näköistä. Siellähän
ammutaan tykillä, siellä on miehistönkuljetusajoneuvoja, siellä ammutaan
rynnäkkökivääreillä, siellä ovat pioneerit töissä ja siellä käydään
kaupunkisotaa. Nämä kaikki eivät ole kadonneet yhtään mihinkään.
Kertausharjoitukset
ennallaan
Lindberg uskoo reserviläisten kertausharjoitusvuorokausien pysyvän lähivuosina nykyisellä tasolla, jossa Puolustusvoimat antaa vuosittain
koulutusta noin 18 000 reserviläiselle. Mistään kertausharjoitusten
tuplaamisesta ei Lindbergin mukaan kannata unelmoida.
– Jos sanotaan, että kertausharjoitusten määrä pitäisi
kaksinkertaistaa, niin ei meillä ole siihen kouluttajavoimaa. Reserviläisiä
kouluttavat henkilöt toimivat myös varusmiesten kouluttajina ja tekevät muita
tehtäviä varuskunnassa. Jostain pitäisi ensin tulla paljon lisää
kouluttajavoimaa, jos kertausharjoitusten määrä haluttaisiin kaksinkertaistaa.
Lindbergin mukaan Koulutus 2020 -ohjelma poikii
tulevaisuudelle myös reserviläisille uutta. Osa uudistuksista on jo nyt saatua
vietyä käytäntöön. Näistä avauksista yksi näkyvimmistä on
KASI-simulaattorijärjestelmä.
– KASI-simulaattorijärjestelmä näkyy jo nyt
kertausharjoituksissa. Reserviläiset saavat varusmiesten tavoin aivan erilaisen
palautteen taistelusta kuin mitä ovat aiemmin saaneet. Sillä pyritään nostamaan
harjoituksien ja sitä kautta myös reservin tasoa ja laatua.
Kysyttäessä, minkälainen instituutio Puolustusvoimat on
seuraavan sadan vuoden kuluttua, Lindberg pohtii ensin hetken ja lähtee lopulta
liikenteeseen historian kautta.
– Tasan sata vuotta sitten oltiin täysin alkuhämärässä.
Ensin senaatin käskeminä joukkoina, ja siitä se lähti muodostumaan. Jos Suomen puolustusvoimat
on sadan vuoden kuluttuakin yhä luonteva osa yhteiskuntaa ja suomalaiset
tukevat Puolustusvoimia samalla tavalla kuin tänä päivänä, voimme silloin sanoa
onnistuneemme.
Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 4/2018.
