Pohjoismainen yhteistyö jakaa mielipiteet

Ruotsin puolustusvoimat
Ruotsijohlun18_smugglersnest_004
Pohjoismaiden yhteinen puolustus saa kyselyssä kannatusta. Ruotsin kanssa puolustusliittoa tukee noin yhdeksän prosenttia vastaajista.
Tuomas Kaarkoski

Pohjoismainen puolustusyhteistyö jakaa mielipiteitä voimakkaasti suomalaisten keskuudessa.

Noin kolmanneksen (32,9%) mielestä Pohjosmaiden pitäisi yhdistää puolustuksensa. Vastaavasti yksi kolmannes (32,1%) on täysin itsenäisen puolustusratkaisun kannalla. Puolustusliittoa Ruotsin kanssa kannattaa 9,2 prosenttia vastaajista. Sama kannatus on myös Pohjoismaiden yhteisen sotilaskaluston hankkimisella.

Tulokset käyvät ilmi Reserviläisliiton teetttämästä tutkimuksesta, johon osallistui puhelimitse 506 henkilöä.

– Pohjoismainen puolustusyhteistyö näyttää jakavan suomalaisia voimakkaasti. Tämän tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaista siirtyisi yhteispohjoismaiseen puolustukseen, kun taas toinen kolmannes ylläpitäisi täysin itsenäistä puolustusjärjestelmää. Reserviläiset taas suosivat ensisijaisesti yhteisiä kalustohankintoja, joita viime lokakuun jäsenkyselymme mukaan kannattaa 36 prosenttia reserviläisistä, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg toteaa. 

Tunnettavuus heikkoa?

Samassa kyselyssä tentattiin myös Suomen maanpuolustuksen vahvuuksia. Suurimmaksi vahvuudeksi nousi kyselyssä yleinen asevelvollisuus noin 65 prosentin kannatuksella ennen suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa, jonka nimesi vahvuudeksi reilut 42 prosenttia vastaajista.

Reserviläisten suuren määrän koki vahvuudeksi 15 prosenttia vastaajista. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja –koulutuksen sen sijaan arvioi vahvuudeksi vain 6,4 prosenttia vastaajista.

– On yllättävää, että suomalaiset eivät juuri näytä pitävän vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta puolustuksemme tärkeänä voimavarana, vaikka esim. vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseille osallistuu vuosittain enemmän reserviläisiä kuin Puolustusvoimien kertausharjoituksiin. Osaltaan tämä todennäköisesti kertoo mediatiedotuksemme heikosta tasosta ja hajanaisuudesta, Nyberg pohtii.

Kysely tehtiin helmikuussa ja kyselyn virhemarginaali on 4,4 prosenttia.

 

 

 

 

 


Jaa tämä sivu