Jihadistista liikettä tutkinut kapteeni Antti Paronen sanoo, että yksittäisen valtion ulkopoliittiset ratkaisut eivät välttämättä kättele suoraan terroriuhan nousun kanssa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Parosen globaalia jihadistista liikettä käsittelevä väitöstutkimus tarkastetaan tällä viikolla.
Paronen sanoo, että vaikka jihadistien päävastustaja on Yhdysvallat, ajatellaan länttä suurena kokonaisuutena, jossa iskukohteita voidaan löytää Euroopastakin. Viime aikoina iskuja on tehty läntisessä Euroopassa, Belgiassa ja Ranskassa. Suomikin mielletään läntiseen maailmaan, joten onko mahdollista, että jihadistit iskisivät täälläkin?
– Toisaalta ei ole syytä, miksi Suomesta tehtäisiin jihadistisen liikehdinnän keskuudessa maali. Toisaalta ei ole olemassa myöskään yhtään syytä siihen, miksei meistä voisi maalia tulla. Esimerkiksi Ranska ei lähtenyt Irakiin mukaan, kun Yhdysvallat vuonna 2003 hyökkäsi sinne. Silti Ranskassa on 2000-luvun alusta tasaisesti noussut ääri-islamilaisen liikehdinnän mukanaan tuoma terrorin uhka, Paronen vastaa.
Toisaalta Paronen muistuttaa, että kun Tukholmassa tehtiin epäonnistunut terrori-isku vuonna 2010, oli yksittäisen tekijän motiivina se, että Ruotsi oli mukana Afganistanissa. Parosen mukaan tutkimusten valossa voidaan kuitenkin sanoa, että pelkät ulkopoliittiset ratkaisut eivät johda terroritekoihin missään tietyissä maissa.
Väitöskirja tarkastetaan torstaina
Antti Parosen väitöskirja Globaali jihadistinen liike kumouksellisen sotataidon kehittäjänä tarkastetaan Maanpuolustuskorkeakoululla torstaina 19.5.2016.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://www.doria.fi/handle/10024/123242
Antti Parosen pidempi haastattelu julkaistaan Reserviläisen kesäkuun numerossa.
