Pari sataa suomalaista lähdössä Nijmegenin neljän päivän jättimarssille

lehteen2
Teksti: Paavo Airo, kuvat: Joel Sjögren

Ennätysmäärä suomalaisia osallistuu heinäkuun 17.–20. järjestettävälle Nijmegenin marssille, joka tunnetaan maailman suurimpana useamman päivän marssitapahtumana. Kymmenet tuhannet marssijat eri puolilta maailmaa kävelevät Hollannissa noin 40 kilometriä päivässä eli yhteensä 160–180 kilometriä. ”Vierdaagselle” on ilmoittautunut Suomesta noin 200 lähtijää, mikä on reilusti yli minimitavoitteen. Puolustusvoimien 100-vuotisen historian kunniaksi Suomi tavoitteli vähintään sataa osallistujaa, jotta maa saa myös oman delegaation marssille.

Jo 102. kerran järjestettävälle marssille valmistautuminen vaatii kovaa harjoittelua, ja esimerkiksi erilaiset hiertymät hankaloittavat herkästi marssimista näin pitkällä matkalla. Alle 50-vuotiailla tulee lisäksi olla selässään vähintään kymmenen kilon reppu.

Suomalaisdelegaation johtaja Heikki Pietilä oli itse ensimmäisen kerran marssimassa Nijmegenissä vuonna 1997. Sen jälkeen marsseja on kertynyt useita, välillä myös huoltajan roolissa. Tuolloin matkaa on taitettu polkupyörällä. 

– Tavalliselle ihmiselle tämä on täysin mahdollinen, mutta kylmiltään ei onnistu, Pietilä toteaa marssin vaativuudesta.

– Joka askel pitää ottaa. Yhtään ei tule ilmaiseksi. Harjoitteleminen edellyttää sitä, että kerran tai pari kävelee kahtena päivänä perättäin noin 30–40 kilometriä ja muulloin voi kävellä pari tuntia päivässä. 30 kilometrin matkalla oikeastaan huomaa sen, minkälaisia vältettäviä ongelmia marssilla voi tulla.

Kun Nijmegenissä marssitaan, ovat olosuhteet aivan toiset kuin Suomessa nyt. Pietilän kokemusten mukaan kesäinen kuumuus aiheuttaa eri tavalla turpoamista jaloissa kuin marssimien Suomen lumisilla teillä. 

Varsikenkien sisäänajo on olennaista valmistautumisessa. Nijmegenissä Pietilällä on ollut tapana vaihtaa noin kymmenen kilometrin välein huoltopisteillä kuivat sukat ja pohjalliset välttääkseen hiertymiä. 

lehteen5
Alexander Gyllenberg ja Joel Sjögren vuoden 2017 marssin viimeisen päivän taukopaikalla noin 15 kilometrin jälkeen. Gyllenbergin jalkojen teippauksista näkee, miten kovilla jalat ovat Nijmegenin marssilla.

Osallistujia reserviläis- ja muista maanpuolustusjärjestöistä

Suomen oma delegaatio tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset hoitavat itse kaikki järjestelyt kuten majoitusasiat ja järjestyksenpidon. Aiempina vuosina suomalaisosallistujia on ollut niin paljon vähemmän, että omaa delegaatiota ei ole ollut. Vuoden 2017 marssille osallistui 30 suomalaista. 

– Huolehdimme itse esimerkiksi siitä, että olemme oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Pidämme myös yhteyttä paikallisiin ja muihinkin delegaatiomaihin.

Ensisijaisesti suomalaiset tukeutuvat Norjan, Tanskan ja Ruotsin delegaatioihin eli heillä on muun muassa yhteiset lääkärit ja muuta huoltoa.

Suomen marssiosaston rungon muodostavat eri reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen edustajista kootut joukkueet. 


Jaa tämä sivu