Euroopan komission kaavailema kiistelty asedirektiivi ei ole
jäänyt ilman vastatoimia reserviläisjärjestöissä. Pariisin terrori-iskujen
jälkeen vauhdilla julki runnottu esitys hankaloittaisi olennaisesti
reserviläistoimintaa siirtämällä itselataavat aseet yksityishenkilöiltä
kiellettyyn tuliasedirektiivin A-luokkaan.
Direktiviin merkittävyys ei ole jäänyt liitoissa
huomioimatta. Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) ja Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti ovat olleet asiasta
yhteydessä pääministeri Juha Sipillään
(kesk.), puolustusministeri Jussi
Niinistöön (ps.) sekä sisäministeri Petteri
Orpoon (kok.). Puolustusministerin puheilla kävi myös laajempi delegaatio,
jossa edustettuina olivat Reserviupseeriliitto (RUL), Reserviläisliitto (RES)
sekä Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL).
Tämän ohella reserviläisjärjestöt laativat eduskunnan
hallitusvaliokunnalle lausunnon ehdotetusta asedirektiivistä. Reserviläisliiton
toiminnanjohtaja Olli Nyberg uskoo
liittojen tehneen hyvää edunvalvontaa asian suhteen.
– Tiedotus ja edunvalvonta ovat toimineet hyvin, sillä
puolustus- ja sisäministeriön kanta tähän asiaan on esittämämme lausunnon
mukainen. Myös valtioneuvosto sekä eduskunnan hallintovaliokunta on linjannut
asian toiveidemme mukaisesti, Nyberg toteaa.
Keskiviikkona reserviläisjärjestöt olivat asian tiimoilta
läsnä puolustusvaliokunnan kokouksessa, johon liitoilta oli pyydetty aiheesta
asiantuntijalausunto.
Seuraavaksi EU:ta
kohti
Reserviläisjärjestöjen toiminnalla on selkeästi ollut
vaikutusta Suomen kantaan asiassa. Hallitus päätti jo aiemmin
EU-ministerivaliokunnan kokouksessa esittää muutoksia komission
ampuma-asedirektiiviin.
– Toivon, että päättäjillämme ja EU-päättäjillä on myös
jatkossa vahvuutta, näkemystä ja päättäväisyyttä tehdä asiassa sellaisia
päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka säilyttävät reserviläisarmeijamme harjoitusmahdollisuudet,
puolustuskyvyn ja vahvan maanpuolustustahdon, Reserviläisurheiluliiton
puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist
toteaa direktiiviä käsittelevässä blogikirjoituksessaan.
Seuraava askel edunvalvonnassa on EU-tason päättäjien
vakuuttaminen asian tärkeydestä Suomen puolustusratkaisun kannalta. RESUL:n
eduskunnan hallintovaliokunnalle antaman lausunnon pohjalta ollaan tekemässä
englannin- ja ranskankielistä käännöstä, joka tullaan jakamaan
europarlamentariikoille sekä muille EU-vaikuttajille. Sekään ei kuitenkaan
välttämättä riitä. Nybergin arvion mukaan Suomi on asiansa kanssa pitkälti
yksin, eikä perustamissopimuksessa myönnettyä erivapautta jättäytyä toiminnan
ulkopuolelle voida myöntää yksistään Suomelle. RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen on asiasta samoilla
linjoilla.
– Yhtenäisistä suomalaisista näkemyksistä huolimatta on
kuitenkin suuri vaara, että direktiivi menee läpi. Tästä syystä on mietittävä
myös, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä ja mihin toimiin tämä johtaisi.
