Nykyistä nopeampaa reagointia

Puolustusvoimat
Reserviläinen ampumassa
Lakimuutoksilla halutaan taata kyky reagoida noeammin esimerkiksi hybridisodan uhkiin.
Tuomas Kaarkoski

Asevelvollisuuslakiin ollaan tekemässä muutosta, jonka turvin enimmillään 25 000 reserviläistä voitaisiin käskeä kertausharjoituksiin välittömästi ilman nykyistä kolmen kuukauden minimiviivettä. Asiasta uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan lainkohdat on tarkoitus ottaa käyttöön poikkeustilanteissa, jotka vaativat välittömiä sotilaallisia toimia.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) pitää ideaa tervetulleena. Savolan mukaan lähikriisit ovat näyttäneet selkeästi, että nopealle reagointikyvylle on entistä enemmän tarvetta.

– Tämä on myönteinen avaus, jota olemme itsekin peräänkuuluttaneet, kun kriisien luonne on muuttunut. Avainasemassa tässä on sijoitusmenettely ja miten se hoidetaan. On oikeasti valikoitava sellaisia, jotka pystyvät irtautumaan tehtäviin ilman ongelmia.

Uusi lainsäädäntö tulee eduskunnan käsiteltäväksi todennäköisesti keväällä.

– Nyt suunnitelmat ovat vielä karkeat. Reserviläisliitto haluaa luonnollisesti asiantuntijana antaa lausunnon, kun on lakiesityspohja olemassa ja asia on tulossa käsittelyyn.

Savolan mukaan on myös ensisijaisen tärkeää, että nopeaa kertausharjoituskäskemistä testataan kunnolla, jos lakiesitys lopulta toteutuu.

– Tätä pitää ehdottomasti testata käytännössä, kun lainsäädäntö on voimassa, jotta tiedämme, mitkä asiat toimivat käytännössä ja mitkä eivät.

HS:n mukaan valmiuden kohottamista koskevat nopeat kertausharjoitukset tulisivat koskemaan lähinnä 20–25-vuotiaita reserviläisiä. 

Ylärajat nousevat

Samassa uudistuksessa ollaan myös nostamassa kertausharjoitusten enimmäismääriä. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan vuorokausien enimmäismäärät halutaan tuplata nykyisestä. Kertausharjoitusten nykyiset enimmäismäärät ovat koulutuksesta riippuen 40, 75 tai 100 vuorokautta

– Nykyisillä kertausharjoitusmäärillä jo tuo nykyisen maksimäärän saavuttaminen on harvojen herkkua. Vapaaehtoisia harjoituksiahan ei näihin lukuihin lasketa. Mahdollisen tilanteen kiristyessä on syytä saada sodan ajan joukot hyvään iskuun, ennen kuin valmiuslakeja otetaan käyttöön. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on hyvä tarkistaa lakeja koskien joukkojen käskemisestä harjoituksiin ja harjoitusten maksimimääriin, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa.


Jaa tämä sivu