Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) pitää tarpeellisena esitystä uudesta
säädöksestä, jonka avulla reserviläisiä kyettäisiin kutsumaan palvelukseen
nykyistä kolmen kuukauden varoaikaa nopeammin. Asian otti esille aiemmin
puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessaan.
– Tämä onkin tarpeen, sillä Krimin haltuunotto alkoi
helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 2014 ja jo vajaan kolmen viikon päästä
Venäjän duumassa päätettiin, että Krimin niemimaa on osa Venäjää. Voi vain
miettiä, kuinka monta prikaatia tai muuta jalkaväen taisteluosastoa olisimme
itse saaneet 18 vuorokaudessa kokoon. Ja kuinka moni niistä kokoon
saaduistakaan olisi oikeasti ollut vielä tässä vaiheessa taistelukelpoinen,
Ähtärissä Tammisunnuntain maanpuolustusjuhlassa puhunut Savola totesi.
Omat haasteensa
Savola muistutti kuitenkin, että mahdollisessa uudistuksessa
asiaa pitää tarkastella myös yksittäisen reserviläisen näkökulmasta.
– On varmasti reserviläisiä, joille palvelukseen lähtö
pienellä varoajalla ei tuota ylivoimaisia ongelmia ja joillekin jäsenillemme se
olisi varmasti suoranainen ilon aihe. Mutta sitten on niitäkin, joiden kohdalla
asia ei ole näin yksinkertainen. Mihin kolmen lapsen yksinhuoltaja laittaa
lapsensa kun käsky parin päivänä päästä alkavaan kertausharjoitukseen käy?
Miten menettelee oman, dementoituneen isänsä tai äitinsä omaishoitaja? Tai
kirurgi, jonka työlistalla on vaativia leikkauksia koko loppuviikko, Savola
spekuloi.
Tämän takia Savola peräänkuulutti Ähtärin puheessa
sijoitusmenettelyn muuttamista, jos lainsäädäntöä muutetaan kertausharjoitusten
varoajan osalta.
– Ainakin operatiivisiin joukkoihin sijoitettavat
reserviläiset on valittava tarkemmalla seulalla, jotta sodan ajan tehtäviin
saadaan sijoitettua osaavat, halukkaat ja siviilielämästä nopeasti irtaantumaan
kykenevät reserviläiset.
Suomen malli toimii
Savolan mukaan sotilaallisen
vastakkainasettelun aika on palannut Eurooppaan. Puheenjohtajan mukaan Suomen
valtavirrasta poikkeava puolustusratkaisu näyttää taas järkevältä.
– Me kykenemme edelleen tarvittaessa
puolustamaan itseämme laajaakin maahantunkeutumista vastaan toisin kuin vaikkapa
läntinen naapurimaamme Ruotsi.
Savola tosin myönsi, että Suomen
puolustusjärjestelmä vastaa tällä hetkellä huonosti modernin hybridisodan
haasteisiin.
– Operatiiviset joukkomme ovat
normaalitilassa hyvin pienet ja varsinkin maavoimien operaatiokykyisiä
yksiköitä on hyvin rajoitetusti.
