• Puolustusvoimat

Näin Ilmavoimat toimisi, jos Suomeen hyökättäisiin – ”Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan”

Ilmavoimien kertausharjoituksia on lisätty, ja niitä lisätään vielä entisestään. Tällä viikolla Ilmavoimat harjoittelee Heinolan Lusissa.

Paavo Airo

Suomen ilmavoimien Hornet laskeutui keskiviikkona Lusin suoralle Heinolassa. Kuvassa harjoitellaan vaijerilaskeutumista. Se on toimenpide, jolla helpotetaan vikatilanteessa laskeutumista pysäyttämällä kone vaijeriin.

Ilmavoimat on kallis ylläpitää ja sen sotilaiden kouluttaminen vie paljon aikaa. Jos Suomi joutuisi todelliseen ilmaoperaatioon, ei virheisiin olisi varaa. Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen kertoi keskiviikkona Baana 16 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien strategiasta. 

– Pyrimme siihen, että suorituskykyämme ei tarvitse koskaan käyttää. Esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön kautta voimme osoittaa maailmalle ammattitaitoamme ja viestitämme, että jos joku tänne aikoisi hyökätä, täällä olisi aika kovat Ilmavoimat vastassa, Mikkonen sanoo. 

Ilmavoimien on siis oltava niin vakuuttava, että se pakottaa muut miettimään, kannattaako hyökätä.

– Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan, Mikkonen jatkaa.

Jos taistelun ennaltaehkäiseminen ei onnistuisikaan, Ilmavoimat pyrkisi ratkaisemaan taistelun heti alussa. Hyökkääjän ehdoton edellytys olisi Mikkosen mukaan saavuttaa ilman herruus operaatioalueella. 

– Vastustajaa tulisi lyödä niin kovaa pataan, että operaatiota ei kannattaisi jatkaa. Voi olla, että Maavoimien tai Merivoimien ei tarvitsisi silloin osallistua operaatioon lainkaan. 

Jos operaatio kuitenkin jatkuisi vielä tästäkin eteenpäin, Ilmavoimat suojaisi strategiansa mukaan yhteiskuntaa ja mahdollistaisi sodanajan joukkojen perustamisen maalla ja merellä.

– Tällöin suojaisimme Maavoimien ja Merivoimien operaatioita. 

Ilman reserviä Ilmavoimat ei pärjää

Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrää on viime aikoina kasvatettu melko hiljaisten vuosien jälkeen. Näin on myös Ilmavoimissa. Mikkonen kertoo, että Ilmavoimien kertausharjoitusten määrää lisätään vielä entisestään.

– Reservin siviiliosaaminen on hyvää, ja sitä voidaan hyödyntää Ilmavoimissakin. Reservi on meille äärimmäisen tärkeä. Kun yli 90 prosenttia sodanajan vahvuudestamme koostuu reserviläisistä, tuovat juuri reserviläiset meille hajauttamisen mahdollisuuksia, jatkuvuutta ja joustavuutta, Mikkonen sanoo.

Hajauttamisella Mikkonen viittaa siihen, mikä olisi konfliktin syttyessä Ilmavoimille elintärkeää. Jos valmiutta jouduttaisiin kohottamaan, eikä kaikilta vihollisen aseilta voi suojautua, Ilmavoimat hajauttaisi kalustoaan mahdollisimman aikaisin. Tällöin liikkuvuus on tärkeää, ja juuri liikkuvuus on avainasemassa Ilmavoimien hiljattain uusitussa taistelutavassa. 

Uutta taistelutapaa harjoitellaan parhaillaan Baana-16-harjoituksessa Heinolan Lusissa, jossa on mukana 69 reserviläistäkin. Tukikohta on perustettu maantielle ja sen ympäristöön eli koneet nousevat ja laskeutuvat maantiellä. Käytössä oleva maantiepätkä on noin 2300 metriä pitkä. Mukana on myös kaksi Ruotsin ilmavoimien JAS39 Gripeniä.

– Nykyaikaisissa operaatioissa Ilmavoimien pitää pystyä entistä paremmin harhauttamaan ja suojautumaan sekä tiedustelemaan, Mikkonen kiteyttää toiminnan perusperiaatteet.

Samalla kun Karjalan lennosto harjoittelee Lusissa, vietetään myös Karjalan lennoston vuosipäivää eli perinnepäivää. Lennosto perustettiin 98 vuotta sitten.

Näistä joukoista koostuvat Ilmavoimien kiinteät ja siirtyvät taistelutukikohdat

  • Taistelunjohtokeskus
  • Tulenkäytön johtopaikka
  • Suojausyksiköt
  • Viestiyksiköt
  • Lentotekniset yksiköt
  • Suojelu- ja pelastusjoukkueet
  • Rakentajayksiköt
  • Lento-osastot
  • Ilmatorjuntayksiköt
  • Raivaajapioneeriyksiköt

Lähde: Ilmavoimat / Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen

Liittyy aiheeseen: 

29.9.2016 Poikkeusoloissa maantietukikohtia käytettäessä tulisi olla aina vihollista askeleen edellä

21.9.2016 Ilmavoimat harjoittelee uutta taistelutapaa – Ruotsin Gripenitkin lentävät Heinolaan